pikkureenejä

Pakkanen ei tee hyvää reenimotivaatiolle, jotai kuiteski..

Töitten jälkeen kotona.

Sara opetteli käy siihen-odottamista kun tehtiin Selman kanssa metallin tuonteja ja vähän perusasentoa ja kaukoja. Selma opetteli käy siihen-odottamista ja kävin pika pikaa tekemässä Saran kanssa yhen m-i-m niin etten vahingossakaan sanonut mitään.

 Selma nousee maasta istumaan vapaalla valinnalla useemmin niin että pitää etupään paikallaan ja hilaa takapään allensa. Jännää. Sara ootti suurimman osan ajasta tosi hyvin mitä nyt vähän meinas käydä piippauttaa kun Selma unohti kapulan olemassa olon ja tuli tarjoomaan sivulla olemista eikä ihan heti muistanut että mikä kapula missä. Eihän semmosta voinut katella. Lopetin Selman kaa ja Riina just jutteli jotai facebookissa ja unohin Saran ja siinä oli maannut pää maassa varmaan vartin ja ihan hiljaa. Tehtiin sitten paikallaankäännöksiä peilin eessä.

Illalla taas parkkiksella.

Ekana Selma, hienoa, muistin, ainakin kerran.

Kivat kontaktinhaut. Paikkamakuu oli vähän vaikeeta. Maahanmenot kuiteski kivoja, meni ekasta. Aattelin että jos jatkossa vaatii kaks käskyä ni sanon sen toisenki mutta sillo ku menee ekalla ni palkkaan aina maahanmenot. Sitten niitä tietty erikseen. Mut sil oli oikeesti varmaan kylmä. Nosteli tassujaan ku vapautin ku oltii tehty joku 30s. Vierelle paluut kestää ny taas tosi hyvin, ei ennakoi.

Seuraamista hihnassa, vähän heikonlaista. Irtoilee ja seilaa ja haisteli ja katteli. Useempi pätkä, loppua kohti paranivat. Ilman hihnaa paljon parempi. Vasemmalle käännöksissä ei irronnut kauheesti mutta ei kyllä käytä askeltakaan takapäätä, takapään käyttöreenejä pitäs muistaa tehä senkin kanssa. Pari käännöstä paikalla oli ihan kivoi. Perusasentoon osas pysähtyä. Yks jäi vähä taakse ja kauas, muut varsin kivoja. Juoksussa oli aika hyvä.

Pysähtymisiä, osaa uudella top-käskyllä ja vanhalla seiso tai seis käskyllä kaikilla sillon ku mä peruutan sen eellä naama kohti sitä. Osaa myös jos kävelen sivuittain sen vieressä. Jos se on sivulla seuraamassa niin ei oo koskaan kuullutkaan, yliyrittää vaan seurata. Siis ääääh. Tiiämpähän aineski meille yhen aiheen seuraavaks tulevaan koulutukseen. Mä tartten ohjeet että miten en vaadi liikaa ja silti päästäs edistymään ja että mitä ylipäätään tekis ton kanssa.

Sitte kiipeiltii lumikasalle ja pujoteltiin jalkojen välistä ja pyörittiin itsensä ympäri. Selmaa pitäs muistaa temputella itekseen, se jää jotenki varjoon aina kun Sara on läsnä.

Sarkki sai varsin lyhyen satsin ku oli jo sormet ihan kohmeessa valmiiks.

Ovesta ulos menemistä. Onneks on eka ulko-ovi ja sitte terassin ovi, tulee kaksinkertasesti harjotusta. Ekalla ovella siitä mentyä tuli hauhauta. Uudestaan aina koira sisään ja uus yritys. Joku neljäs vissiin oli jo hiljaa. Toisesta ovesta mentiin kyllä hiljaa mutta koira sinkos kiipeemään lumikasalle. Oon alkanut kauheeks natsiks ja haukuttomuuden lisäks yritetään vähentää tota sinkoilua koska kentälle pitäs päästä menemään niin että koira ei juokse suoraan johonki kentän päässä olevaan ruutuun... Eli uudestaan sisälle, karkas varmaan seittemän kertaa. Ei sille kyl voi kun nauraa siinä vaiheessa kun ei ees hauku, sinkoilee vaan sisään-ulos-lumikasalle-kierrän tässä tämän tolpan-jne... Mentiin taas namiavulla. Sai ootella että tein ruudun. Se on aina keskittynyt ja hiljaa ja tosi rauhallinen ootellessa jos mä en puhu mitään mutta teen jotain...

Yritettiin tehä naksulla paikanhakuja ruudussa. Naksu toimii meillä tosi kivasti isojen erilaisten toimintojen opettamisessa mutta jotenki oon aikanaan saanut sen Saralle opetettua niin että pitää aina tehdä jotain konkreettista ja lyhytkestosta, pieniin ja pikkutarkkoihin asioihin se ei oikeen ymärrä vaan rupee erittäin helposti tarjoomaan jotain aivan muuta... Ja sitten se aina kuumenee ja turhautuu ja mä en osaa helpottaa jne jne. No mutta siis, yritettiin. Ekana meni ruutuun oikeeseen kohtaan, naks ja palkka.. Seuraavaks tarjos jokaisen kartion vuoron perään merkkinä. Sitten tarjosi ruudun ympäri juoksemista kaikki kartiot kiertäen.. Erehty menee about keskeltä ja naks ja palkka. En uskaltanut jatkaa enempää ja kävin näyttämässä oikean paikan ja sitten tiesi taas mitä yritettiin. Tein sitten vielä pitkältä matkalta ruutuun menon ja kas kummaa se yritti mennä sisään vasemmasta sivusta mitä ei oo tehnyt sitten alkuopettelun. Voi äly. Ei ehkä kannata yrittää räpeltää itte mitään kummallisuuksia naksun kanssa ainakaan tän liikkeen suhteen. Tein sitten toisen perään ja se kyllä meni suoraan sisään ja vielä ihan täydelliseen kohtaan ja varmastikin kuvittelin mutta näytti vähän siltä että ois mallannut ittensä siihen kohtaan... En oikeen tiiä. Jos jatkettaskin vaan sillä että on aina satunnaisesti se alusta siellä oikeessa kohassa eikä minkään tarjoomisen kautta ni en pilaa hyvää liikettä...

Toisena tehtiin stoppeja ja stoppeja.. Palkkailin aina heittämällä namin ja namia odottaessa teki sitten varmaan vahingossa yhen kerran etujaloilla oikee lukkojarrutuksen.Superisot kehut ja lentäviä nameja. Lopetettiin sitten siihen. Koira ei ois suostunut lähtee sisälle. Lähti sitten kuiteskin kun sai palkkaa sisälle tulemisesta. Ehkä toi luoksetulo on sit semmonen että sitä on vaan hinkattava ja jankattava ja reenattava, että ei oo mitään oikotietä onneen..