Saran kanssa "tienpätkällä" reenaamassa. Kotoa lähtöä tehdessä oli tosin kauan hiljaa, luulin jo että nytkö se tulee jo se kerta kun haukkukeskustelua ei käydä ollenkaan. Tulihan se kuitenkin. Mietin vähän että onko siinä mitään järkeä kun oon muka vihanen ja päättäväisen jyrkkä tms. ja toinen vaan heiluttaa innostuneen näkösenä häntää. No mutta tärkeintä on kai että se hiljenee.
Kun mennään kävellen reenipaikalle ni fiilis on aina tosi hyvä. Sara ootteli auringossa tosi hienosti maassa ku laittelin taas merkkejä ja muuta. Sai monessa välissä ootella maassa ja oli kaikki oikein hienosti hiljaa ja keskittyneenä. Onhan se kun mä oon rauhallinen ja en sählää ja häslää ja höpötä.
Tehtiin eka tosi lyhyt paikkamakuu kun oli jo ootellut aika kauan ja maahan oli kuiteski kylmä. Ja jätin jotenki tyhmästi niin että piiloon lumikasan taakse piti kävellä 50 metriä.
Eka luoksetuloa kaukaa niin että heitin pallon palkaksi ku pysähty seiso-käskyllä. En nyt vielä kokeillut tähän sitä takapalkkaa...(olin oikeesti aikonut mutta unohin ku tuli toi pallo mieleen) Pallon odotus ehkä toi heti eka kerran jälkeen semmosta kivaa reippautta siihe pysähtymiseen. Ainoo vaan että ohjaaja vois vähän ees yrittää sen heittämisen kanssa. Sellai kaks metriä eteensä ei ehkä oo se paras mahollinen. Eikä viereiseen lumipenkkaan. Saran mielestä oli kuiteski kivaa. Se tykkää tennispalloista. Saa siis aina namin ku tuo mulle pallon mutta aika intona se pallon perään lähtee. Kerran meni vissiin vahingossa maahan ku näytti itteki kauheen hölmistyneeltä ja nousi sitten ylös. Tein yhen kokonaisenki ku oon niin ahne. Kai sillä joku löysä tuomari ois seiskan antanut. Palkkasin paristi kanssa maasta oottamisesta ku muistin että en ikinä muista palkkailla niitä. Erikseen ois otettava viereltä maahanmenoja! Saattaa mennä välillä vähän vinoon ku ei keskity!
Sitten pitempi seuraamispätkä. Askelissa kuulu viikviik. Taaksepäin ei osaa peruuttaa muuta kun pylly ulkona, kyllä se perusasentoon siitä päätyy mutmut. Voisko vaikka harjotella.. Juoksussa Saralla on tosi hyvä mielentila ku pitempi pätkä, aika rentona mutta silti aika tarkka. Juosten täyskäännös pitäs opetella. Ohjaajan siis. Hyvin jakso pitkän pätkän. Ei haahuillut tai kontakti ei tippunut kertaakaan. Voisin varmaan useemmin reenata pitempää pätkää ku kerran kolmessa kuussa.
Sitten oli tarkotus tehä putkeen seuruu-liikkeestä istuminen-ruutu-metalli. Seuruussa vähän lyhempi pätkä kun jo yks tehtiin. Kisapalkka ja siirtymät. Hyvin toimi. Olin kyllä jo reenin alussa palkkaillut mukana roikkumisesta kun yritti taas juosta joka merkille... Liikkeestä istuminen oli tosi hyvä! Vähän jännitin että tekeekö ees istumisen ku ei oo hetkeen otettu. Ruutu sitten. Tää oli varmaan vielä sen mun yhen "korjaamisen harjottelun" jäljiltä pilalle mennyttä... Ois pitänyt tehä helpotettu. Toinen oli että mulla oli uuet pinkit (mitenniinvälineurheilija mutta hitto ku ne on hienot :) ) kartioit joilla se oli tehnyt taas sisällä merkkiä. Enivei. Ekana kiers sivusta sisään ja sitte merkin tarjousrumba. Pyysin takasi ja alustan kanssa. Meni taas sivusta sisään. Aargh. Lyhensin vähän matkaa ja lähetin niin että oltiin nenä kohti oikeeta etureunaa ja sitten meni suoraan. Tehtiin pari toistoa ja iiiisot pileet.
Metalli. Lämmitin takin sisällä. Heittokoululle taas tarvetta, läks vasemmalle lumipenkkaan. Sara kuiteski hienosti sieltä kävi hakemassa sen niin että oikein takakautta kiers. Olin innoissani ja puolivälissä jo hihkasin että jesh ja tottakai se sitten tippu kun jes-sanalla saa lopettaa. Nosti kuiteski uuestaa ja toi sivulle. Hieno likka. Ku on tehny näin kylmällä ni vähäks tää on kesällä taas helppoo? Sitten siitä tehtiin pätkä seuraamista ja palkatta siirryttiin ruudulle. Meni hienosti ja suoraan. Kävin palkkaamassa sen ja tehtiin vähän ruudussa makaamista ja mä kävelin. Kerran kävelin kohti tuijottaen ihan ruudun reunaan kiinni ja pomppas ylös. Palautin ja uuestaan samaa ja palkkasin ku olin päässyt ohi ku ei noussut. Ei otettu loppuosaa enää tähän. Lopuks vielä yksi ruutuun meno ja nakkisade.
Lopuksi ku suurimmat höyryt oli pois niin kaukoja. Sillä takapalkalla... Oppi kerrasta että "taka" tarkoittaa, saa juosta takana olevalle rasialle. Oppiihan se jos mä en sählää.. Tein sillee parin metrin päästä että en ahistanut koiraa. M-S ei tullut askeltakaan eteenpäin, eikä ees kääntynyt. Tehtiin myös pari S-I, se kun menee sen omalla tavalla takapää paikallaan, eli niinkuin ois tarkotuskin mennä. Hämmästyttävän hyvin tuntu toimivan.. Ahneena tein vielä yhden kerran niin että teki I-M-S. Malttoi odottaa ja tehdä toisenkin vaihdon ennen palkkaa. Sarassahan on aina se että se kyllä tuntuu osaavan mitä vaan jos vaan tumpelo ohjaaja osaa kertoa sille jotenkin mitä siltä toivotaan... Nyt ei muuten kertaakaan tarjonnut itte asennonvaihtoa?! Ehkä sen mielestä piti vähän keskittyä ku tehtii uuella tapaa. Varasti jossain välissä rasian ja rundas se suussa ympäriinsä mutta ei onneks sattunut väkivalloinkaan saamaan sitä auki, ehkä se oppi että tarttee aina oottaa että mä juoksen avaamaan rasian sille. Selkeesti se ajatteli taaksepäin vaikka palkassa olikin mun rasialle ehtimisen mittainen viive.
Kotona teki vielä Sempulan reenailtua parkkiksella hyppynoudon ku jaksoin kasata esteen. Olin valmistautunut siihen että se aikoo taas skipata menohypyn joten tein pari pelkällä hyppykäskyllä hyppäämistä ja eestaas hyppäämistä ja palkkailin pelkistä menoista ja sitten eestaas hypystä. Tehtiin yks kokonainen niin että heitin kapulan ja ei mitään ongelmia mihinkään suuuntaan. Hyvähyvä.
Sempula
Selman kanssa vaan kotiparkkiksella. Ei ollut pimeetä niin ei yhtään haukuttanut ihmiset. Vierestä meni lumikenkäilijöitäkin ja me tehtiin seuraamista! Jee!
Seuraamista ja kontaktia. Ihan peruskivaa. On ollut kivempiki. Mut ei harhautunut kertaakaan mut ei ollut silti ihan niin tarkkana. Hmm.
Liikkeestä maahanmeno. Onnistu kerrasta! Sitten tyhmä ohjaaja yritti vaatia pitempään maassa olemista vaikka Sempalla palels tassuja. Tehtiin sitten namiavuin onnistunut parin sekan makuu ja jätettiin se siihen.
Luoksetuloa. Jee! Osas taas tulla sivulle! Kymppi! ;)
Hyppyä vähän enempi. Lähtee käskyllä ja seisoo esteen takana töpöttelemättä. Ainoo fiba on että ennakoi perusasennon. Ihan koko aika. Yritin ehtiä palkkaamaan ku oon vieressä ennen ku istuu ja vapauttaa siitä mutta kerkes kolmesti vissiin istahtamaan. Sitten toinen ei niin virhe mutta mua häiritsevä on että se jää tosi lähelle estettä, niin kyllä Sarakin jäi alossa että onko tuo ny niin vakavaa. Selma jää kuiteski aika keskelle, Sara meni esteen sivuunki. Ja se vauhti myös vähän. Tehtiin sitten yhdessä esteen yli menoa niin että mä juoksin sivusta ohi ja Selma hyppäs, siihen perään yksi kokonainen, johan oli vähän intoa ja vähän vauhtia, näytti oikein kivalta. Lopetettiin!
Ylipäätään musta tuntuu että Semppa vaatii jonku verran kokonaisten liikkeitten reenaamist. Tai se on tuntunut tekevän hyvää että on tehty ny jonku verran kokonaisia, se ehkä rupee hahmottaa kokonaiskuvioo vähän selkeemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti