tokoooo

Sunnuntain kokeen jälkeen käytiin terapiareeneissä ojangossa, eka kertaa tänä keväänä. Aattelin että Sara ois ollut hullumpana, se oli ehkä semmonen hölmistyneen iloinen. Ja olihan siellä vielä lunta, toinen tokokenttä oli tosin aurattu ja tyhjä ja kuiva sinne pääsy ei-kumppareissa oli hieman haastavaa. Ja löyty lumen seasta kaiken maailman agilityesteitä mitä piti käydä kokeilemassa..

Sara oli tosi kivana. Tarkkaavainen ja kiva. Ja yritteliäs. Vähän ehkä hitaampi ku normaalisti mutta siitä tuliki semmonen olo että on helpompaa.

Ruutu oli eka aika hukassa, löyty kuitenkin loppujen lopuks. Tehtiin myös merkin kautta ruutuunmenoja, annoin mennä liian epätarkalla merkillä. Ääh. Kun siin lähtöpisteestä käskin ruudussa maahan niin tartti kaks käskyä. Oli hauskaa kun Sara keilas kartion ku ei löytänyt oikein ruutuun ja seuraavalla menolla kävi kuonolla nostamassa kaadetun pystyyn :) Vähä oli semmosta kauneusvirhettä kaikessa mutta meiän oliki tarkotus pitää kivaa näissä reeneissä. Tai ainahan on kivaa mutta erityisen kivaa. Yks ruutu hyppynoudon kautta. Kapula pyöri aika rumasti suussa mutta asenne oli kohallaan. Ruutu ei sit taas löytynyt. Ja mulla oli ihan hirveitä hahmotusongelmia ku oli taas jäänyt nauhat kotiin niin katoin aina että ei se oo ruudussa ja oli se sittenki ollut. Lopulta piti pistää marko puoleen väliin lähemmäs seisomaan ja näyttämään peukkua että onko ruudussa vai ei. Ei ihme että Sara sekottaa ku ohjaaja antaa kuvan että ei oikein tiiä mitä tahtoo...


Liikkeestä istuminen ja metallinouto putkeen ja palkka metallista. Pitäs muistaa tota isutmista joskus palkkailla mut ku se on niiiin helppo ottaa tommoseks kaks liikettä putkeen -ekaks liikkeeks. Metalli on mun mielestä ihan nätti vaikka palautus oliki hitaampi ja kantaa silleen että ihan ku ois muka painava, mutta tuli tosi kivasti sivulle, ja pito sivulle oli hyvä, vaikka usein metskun kanssa roikottas mielellään vähän sen näkösenä että "en jaksa en jaksa enää pitää ota jo"

Sitten luoksetulovärkkäystä, ekassa maahanmeno oli tosi kiva, mulla osu ajotuski aika nappiin. Seisominen taas valuvaluvalu. Toka seisominen oli tolla meiän väärällä tekniikalla tehtynä kyllä jo mun mun mittapuussa ihan hyvä, niin hyvä että ei reenattu enempää. Ei siis ollut tarkotuskaan pysäyttää merkille vaan ennen sitä jo.

Kaukojaki vähä värkkäiltii mutta voivoi ei ne pysy kasassa olkkarin ulkopuolella tekniikka prakaa. Hyvä silti että tehtiin ja videoitiin, selvis että semmonen mikä näytti mun mielestä eestä katottuna oikeelta tekniikalta ei ollutkaan ihan täysin oikein.

Seuraamista. Jos pitäs välillä ettiä hyviä juttuja eikä niitä missä on vikaa. Niin täytyy sanoa että juoksuosuudet on parantunut ihan sikana. Ennenhän Sara vaan lähti juoksuosissa ja mä jäin, nyt ne on mun mielestä jo ihan nätin näkösiä. Paits täyskäännös, en osannut itte tehä juosten. Myös hidas käynti on parantunut kun löyän itte oikeen rytmin ettei koira joudu tarjoomaan istumista ja ei tartte piipata. Vioista sitten...joku maanuusku ja joku harhautuminen, mut pitää ehkä olla vaa tyytyväinen Sempan kokeen jälkeen että noissa tilanteissa Saran kuiteski saa helposti kuulolle... Askeleet edelleen järkkyjä, jostain ihmeen syystä vasemmalle oli tossa videossa paremmat. Molemmissa se on liian takana, eteski oikeelle. Peruutuksessa koira oli aika pihalla. Kotona tein sitä peruutuskäskyllä, toimi paremmin. Pari perusasentomokaa kans. Aijjai. En jaksanut katella uuestaan mutta varmaan pysähdyin jotenki oudosti. Kuti kesken seuraamisen nauratti...kai se ahistu niistä askelista.

Lopuks vielä paikkamakuu ja istuminen , olin selin ku en jaksanut lumivuorikiipeillä/kahlata mihinkään piiloon. En oikein uskalla ääneen sanoa mutta Sara on nyt tehnyt tosi hyviä paikkamakuita, ihan ilman piippauksen piippausta ja tosi levollisena. Makuun jälkeenkään ei räjähä vaan voiaa tehä se parin askeleen seuraus ja siitä istuminen. Enköhän onnistu kohta pilaaman tän... Istu taas tapansa mukaan kivasti. Meillä on kyllä tuo yksi liike joka on sujunut alusta asti 100% onnistumisprosentilla. Hullua. (en laske tassun siirtämisiä ohikävelyssä epäonnistumisiksi).

Kivat reenit kiva koira, marko oli kiva apuri!

"Kokeenomaset"

Eilen käytiin yliopiston parkkiksella. Sain koejännitystä kun ovella oli vartijoi ja luulin että ne haluu häätää meiät. Kehäänmeno ihan ok... jouduin kyllä kovasti pyytelemään...

Paikkamakuu oli taas hyvä ja levollinen. Marko oli superhyvä liikkuri/tuomari, se tuli joka liikkeen jälkeen mun luokse selittämään ja tyrkyttämään pisteitä ja pientä analyysia, oikein rupes ärsyttämään ja olin silleen että alotetaan jo ja se selitti pisteitä. Just hyvä! Loistava reeni. Sara oli vähän normia alemmassa vireessä. En pelännyt haukkua, oisko se lukenut ton mun ärsyttää pisteselityksen fiilikset. Toimi kuitenkin toooosi hyvin, ootellessa seiso vieressä tuijotti mua ja heilutti häntää.

Alusta oli ihan kauhee. Litimärkä asfaltti täynnä isoa ja pienempää kiveä. Saralta tartti kahteen maahanmenoon, luoksetulon ja ruudussa, kaks käskyä, laitan alustan piikkiin, toi luoksetulon maahanmeno on yleensä ollut aika ongelmaton. Samalla alustalla en ihan oikeasti yrittämisestä huolimatta saanut Selmaa pistämään hienoa pyllyään maahan... (mut tästä oli puhe tänään Anskun kaaa ja saatiin ihan hyviä ajatuksia missä vireessä ja milloin sitä voiaan harjotelle, tota märässä toimimista...)

Hyppynoudossa näytti että tulee takastulon ohi mutta eipä tullut. Tunnari siis puuttui tästä listasta... Kotona reenin jälkeen tein (noku ei se prkl:n lumi sula) pari oman piilotusta lumeen, hienosti löyty ja tokassa palautus oli ihan sikaihana. Piti kapulaa tupakkina ja ei purassut tai pyörittänyt kerran kertaa. Seuraaminen meni ruudun ja jalkakäytävän välisestä kolosta, siinä tuli joku harhaannus, askeleissa piippas, muuten aika kiva. Kaukot oli paremmat ku Ojangossa. Luoksetulon stoppi aika hyvä, huusin käskyn silleen kovempaa, sillee hätäsen kuulosesti. Istumisessa jäi eka seisomaan. What?! Oliks tää just ku ei oo palkattu. Uuella käskyllä istu sit.

Ylipäätään aika kiva! Mun on niin pal helpompi nostattaa Saraa ilosella seuraa-käskyllä ku yrittää laskea sitä. Tai että liikkeen alotuksessa oon itte semmonen olemukselta innokas.

Tänään oltiin Vappu Alatalon motivointiklinikalla. Tykästyin Vapun tapoihin ja koiralähtöseen ajattaluun tosi paljon jo hypäriä kattomassa ollessa & videoita kattoessa, nyt vielä enemmän. Varmasti yksi parhaista opeista missä olen koskaan ollut. Saatiin tosi uusia paljon ajatuksia, ja jäsenneltiin selkeemmin vanhoja. Kirjotan lisää auki joku kerta kun jaksan selata muistiinpanot ja videot.

Tähän mun ja Saran läksyt:
-50 kertaa päivässä hihnan irrotus ja kiinni laitto
-malttiharjoitukset
-seuraamaan ja tokoilemaan agilityesteiden sekaan.

Huomenna Turkuun, viikonloppuna Janitan agilitykoulutus, huomenna illalla Lentsun tokoluento ja huomenna päivällä saadaan mennä tokoilemaan Puupartalaisten kanssa, vähänks kivaa! :) Maailman kivin koiramainen loma!