torstai 28. huhtikuuta 2011

Längelmäellä toko-opissa

Pääsiäismaanantaina oli kiva herätys viideltä ja matkalle kohti Längelmäen Kana-Areenaa ja Hanna Helmisen tokokoulutusta. Koulutus oli alunperin schapendoeiselle mutta schapeja jäi puuttumaan ja perui muutama joten loppujen lopuksi schapeja oli vain puolet, hyvä että saatiin muun rotuisia tuuraajia, kiva ja antoisa päivä saatiin kuitenkin.

Aluksi jutusteltiin ja käytiin läpi koirakoiden ongelmia, Sara ja Selma sitten molemmat ehtivät ekan kerran omalle vuorolle vasta lounaan jälkeen. Kellotettiin 10 minuuttia per koira, toisten kanssa aika venyi vähän pidemmäksi, itte oon sen verran säntillinen että kun huudetaan "aika" niin koen että pitää mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti vaihtaa vuoroa. Hieman tuntui että Saran osuudet jäi lyhyiksi verrattuna joihinkin, etenkin kun eka oli ajallisesti vielä 10 minsaa lyhyempi, vissiin ainoa sellainen :) Osaltaan taas sitä että oon yleensä äärettömän huono keksimään "ongelmia" tällaisiin koulutuspäiviin. Noh, onneksi yleensä eniten oppii, tai jää päähän, kun kuuntelee muiden osuuksia. Ekan kerran olin kattomassa niin koira jonka kanssa olen itte treenannut tekee ja mä olen siinä ulkopuolella, se oli ihan älyttömän hyödyllistä! Sai irti ehkä eniten ikinä! Kun ei tarttenut keskittyä mihinkään muuhun kuin kuuntelemiseen ja silti kyseessä oli oma koira ja oman koiran ongelmat. Siis kun marko & selma teki.

Selma


Selman kanssa katsottiin ruutua ja noutoa, kolme ongelmaa oli mietitty etukäteen ja kaksi vain ehdittiin katsoa, Selmalta jäi pois seuraaminen, mutta ratkaisu siihen ois kuulemma ollut sama kuin Sarallakin.

Ruutua

Ajattelu ei ole pahasta, jos se ajattelee mitä on tekemässä ja menee vähän hitaampaa niin se on parempi vaihtoehto kuin että kaahottas täysiä tietämättä että mitä tekee. Hyvä että joku sanoi näin, jatketaan ruututreenejä näitten oppien pohjalta Sempun kaa. Syytän taas itteäni kun en voi ymmärtää kun se ei toimi niinkuin Sara. Semppaa katellessa totesin taas ittelleni että jos vielä vähän lisää hinkkaan pelkkää aloa niin tapan sen viimesenki tokoinnon, se on niin tohkeissaan kun saa opetella uutta, yrittää ja AJATELLA. Sara ois varmaan ihan mielissään vaikka tekis kaks tuntia putkeen alokkaan liikkeestä maahanmenoa kun vaan palkkaa tulis..
-Ei niinkään Selmaan liittyen, mutta hyvä pointti, ruudun reunat saa olla mutkalla ja vähän sinnepäin, niitä ei välttämättä kokeessa suoristeta joka koiran jälkeen.
-Sempalle namialustalle menotreeniä irrallaan ruudusta
-namialusta lähellä ja seiso ja heitetään nami palkaksi.
-virittelyt mukaan jo nyt, esim "edessä", yritetään saada koira vähän possuilemaan ja varastamaan sinne.

Noutoa
-älä kato koiraa
-kuppinoutoa
-jäykkänä seisominen tarkoittaa palkkaa = kiire!
-sekunti vapaa - saa ottaa (mitä lie oon tarkottanut ylös kirjatessa..)
-aamuruualla
-kapulan vaihtelut
-perusasentoon tulo täysin superhyväksi ja varmaksi ilman kapulaa ennen ku vaaditaan sitä kapulan kanssa
-Semppa näytti olevan tosi tohkeissaan kun sai tehää kivaa juttua.

Sara

Seuraamisen harhailuongelmat

-Asennetreeniä!
Aloiteltiin sillä että Saran piti istua sivulla ja sanoin sille seuraa, kehuin seuraa-sanalla ja palkkasin. Pari kertaa niin. Kun meinas piipata niin tehtiin niin että kun sanoin seuraa niin käsi oli jo matkalla taskuun, ei piipannut, toisen kerran niin, sen jälkeen ei piipannut enää seuraa-sanalla vaikka oli viive. Hanna häiriköi. Kehua seuraa-sanalla ja sen jälkeen palkka kun piti kontaktin. Jokaisesta seuraa-kehusta ei kuitenkaan tullut palkkaa. Kun erehtyi katsomaan niin "höpsis sentään mitenkäs se nyt tolleen" ja lopetettiin ja aloitettiin uudestaan alustaan.
-Tuntu tosi hyvältä, just jotain tällästä oon kaivannut meidän seuraamisongelmiin, sitten vasta kun istuu sivulla kunnon asenteella jatketaan ton harjoituksen kanssa liikkeelle asti ja häiriöitä liikkeisiin.
-muistiinpanoissa lukee että "aina ennen palkkaa hiljasuus, seuraa, palkka" eli pitää ilmeisesti myös olla hiljaa ennen sitä seuraata :)

Luoksetulonpysähdystä

-kierrätyksissä voi pysäyttää myös jo menomatkalla, ettei aina siinä yhdellä suoralla. Ja silti tulee palkka-> usko siihen että aina ku pysähtyy ni palkka lentää.
-kun koira "lintsaa" on yleensä itse ruvettu ekana lintsaamaan
-stoppikohdassa voikin olla vapautus, kiva paikka, kiva kohta. Näitä kun tekee niin muistaa itse liikkua esim. sivulle ettei muistuta liikaa koetilannetta.
-stopeista uudestaan kierrätyksiä, mitä on tehtykin.
-voisin tehdä kahdella tolpalla kierrätystä niin ei ois niin helppo ennakoida yhdessä kohdassa
-luotava se usko siihen että palkka tulee kun pysähtyy, pysähtyminen on kannattavaa. Koiralle ennemmin sellainen olo että "oho, vitsit, se palkka tuli noin nopee ja en ollut viel ees kunnolla ehtinyt pysähtyä"
-naminheittely tai pallo jonka palauttaa ja saa namin kuulemma käy ihan hyvin kans.
-kutsuni pitäisi olla rauhallisempi ja vähemmän iloinen, kun koira lähtee niin kauheeta kyytiä tulemaan että vaikka osais stopin niin ei ehtis pysähtyä. Voisin yrittää sanoa käskyä hieman aiemmin.
-ilme on kuulemma hyvä, oon tainnut kuulla samaa ennenki, just luoksetulojen yhteydes :)

Saran kanssa tehtiin myös palkkana ja varsinaisen tekemisen välissä namin heittoa. Jossa heitin yhteen suuntaan namin mahdollisimman kauas ja sanoin saa ottaa  ja kun kääntyi niin heitin jo toiseen suuntaan. Juokseminen tyhjentää pään (ja koiran saa irti ohjaajasta jos sitä ongelmaa).

Kolmas ongelma minkä olin ottanut, ja mietin jälkeenpäin että ois pitänyt sitä kattoa kyl ku moni katto tota luosketuloa niin ois ollut paikkamakuut. Tehtiin lopussa yhteisiä häiriöpaikkamakuita, mutta oisin vielä kaivannut vinkkejä ja näkemystä siihen miten siitä tehtäs semmonen kympin paikallaolo eikä semmonen toivotaan parasta paikalla olo. Tehtiin yks kokonainen makuu, kurkin kovasti ovelta Saraa kun jännitti pysyykö se yhtään, näin jossain välissä kun sillä heilu häntä. Sitten tehtii ympyrässä käskytyksiä vuoronperään, joka toinen jne. Hyvä pointti että käskytys voi olla myös nopeeta. Sara ei naapureiden käskyistä tai asennoista välitä, kertaakaan ei mennyt muiden käskyllä mihinkään suuntaan, ainoo vaan että pari kertaa jouduin ylösnousuun antamaan kaks käskyä kun makas niin muka tarkkana että ei saa nousta vaikka häiritään. Maahan meni nyt joka kerralla. Hyviä treenejä tämmöset. Semppa näky menevän ei ihan joka käskyllä johonkin suuntaan joten edistystä sekin, kotona tein joskus sitä että luettelin kaikenmaailman sanoja ja Sara ei mennyt yhelläkäään väärällä, Selma istu ja makas vuorotellen tuli mun suusta mitä vaan. Niin hei, nyt ehkä jo pari naapurin käskyä ohitti... Paikkamakuussa Semppa nous ylös, oisin sen arvannut jo etukäteen ettei malta..

Muita pointteja

Omat kriteerit voi olla tarkempia kuin sääntökirjan suoritukset, mietin että Saran ruutua varmasti tarkentaisi jos se ruutu olisi aina tosiaan se yksi kohta ruutua eikä mikä vaan. Aukes myös korjaukset, en tiiä mikä älyhäiriö mulla on ollut mutta oon yrittänyt tehä tosi vaikeita ruutuun korjauksia. Mutta kun korjataan ruudun sivusta, tai ruudun sisältä oikeaan kohtaan niin oikeassa kohdassa on ekana alusta. Ruudun korjauksissa ei kannata käyttää käsimerkkiä.

Vauhtinoutoa voi tehdä namirasialla. Näytti aika näppärältä kun yksi koirakko teki, taidan kokeilla Saran kanssa. Vauhtinoutoa voi jatkaa niin että kun kapula on jäänyt maahan niin uudestaan hakemaan leikityksen jälkeen.

Eteentuloon vinkiksi, meidän koirat ei tule eteen, pallo liivin helman alle ja kädet sivuilla kisanomaisesti ja sieltä vapautetaan pallo (kokeessa kädet sivuilla meinaa palkkaa) tai liivin reuna toiseen suuntaan ja siellä voi olla nami.

Hyvä pointti oli myös että ei saa olla kahta erilaista noutoa, hauska nouto ja koenouto.

Huonoryhtisellä seuruulla pystyy näkemään koiran.

Käskyllä kehuminen esim. seuruussa -> kokeessa tulee kehu. Eli käsky toistettas sillon kun tekee tosi hyvin, ei sillon kun menee huonommin. Tän ostan niiiiin heti :)

Jos koira haluaa tsekata ja nuuskutella kentän niin sitten se kenttä kierretään että se saa sen tsekata. Hyvissä ajoin paikalle kokeeseen.

Liikkeestä maahanmenoissa se kädellä maahanauttaminen voikin olla hidastava tekijä.

Hitaassa käynnissä askelten väli lyhenee, vauhdin ei niinkään tarvitse hidastua. Juoksussa kädet nousee, asento muuttuu, vauhti ei niin kauheasti kasva. Hidas käynti askel on lyhyt ja rullaava. Harjoituksina voi tehdä pitkiä suoria vaikka nami nyrkissä eri intervalleilla.

Kisanomaisessa treenissä voi tosiaan tehdä vaan osia liikkeistä, kaikki onnistuu treeneinä :)

Keulimisesta esim. hyppyä treenaamaan siirtyessä nipottaminen on vähän turhaa jos treenin kohde on hyppy.

Hyppyä edestakaisin voi tehdä niin että molemmissa päissä on kupit ja assari tai kaksi niitä täyttämässä.

Ruudunpongaus treeneissä palkka tai alusta että vahvistaa että suunta oikea. Alusta viedään yhdessä jotta luja usko että se on siellä.

Ruudussa voi kuunteluna teettää esim. m-s-m.

Virittelyistä ja siirtymistä tuli mieleen että voisin kyllä nykyistäkin selkeämmin kertoa saralle mitä tehdään seuraavaksi. Esim. että siirtymän aikana todetaan että mennään tekemään se ja se. Tosin samasta paikasta alkavien liikkeiden kanssa pitää sitten olla ööh nopeempana. Mutta aineski nyt treenaillessa voisin.

Kokeessa palkatessa kehulla täytyy ohjaajalla olla "jes" samanlainen olo kuin ois sillonki ku antas namia, aidosti ilonen.

Mulla on muistiinpanoissa myös kohtia kuten "kehukehu-sivu-palkka" josta en kyllä enää mitenkään muista mihin se liitty.

Lonkalle heitosta paikkamakuusta Hanna taisi sanoa että itse käy siirtämässä koiran tassun oikeaan asentoon, taidampa kokeilla Saralle samaa nyt järjestään jonkun aikaa, kotona oon vähän vastaavaa tehnytkin.

Jos koiran tehdessä "väärin" ollaan vaan hiljaa niin mitenkäs sitten koe, jossa ollaan vaan hiljaa? Hyvä pointti, ostan heti. Saralla toimii semmonen höpsispöpsis mitenkäs tää nyt menikään hupsista.

Kaukot pitäs onnistua myös ilman ohjaajan käsiapua suullisella käskyllä. Ei niin että yritetään niillä käsimerkeillä liikuttaa koiraa, evl:ssä ollaan niin kaukana että käsimerkit on jo aika tehottomia jos koira ei ilman niitä nouse.

Hanna tekee paljon kaukoja niin että on maassa koiran vieressä ja pitää takajalasta kiinni.

Oli oikein antoisa ja mukava päivä, on se niin kiva kun on erilaisia kouluttajia joilta kaikilta saa hieman erilaisia pointteja eri asioihin. Tykkäsin kovasti Hannasta ja koulutustavoistaan.

Tärkeimmät annit: uskallan jatkaa Sempan ruututreeniä vähän hitaampana, oma valaistuminen siitä että Sempan treeneihin on sisällytettävä enemmän uuden opettelua ja sen mielestä hauskoja asioita ettei se kylläänny. Ja Saran kanssa ASENNEseuraamista!

Ei kommentteja: