Lentsun luennosta

Kirjaan ylös mitä tuli luennolla/luennosta mieleen omien koirien suhteen.

Aika paljon oli toki tuttuja asioita, jotain uuttakin ja tärkeimpänä se että tuli taas lisää ajateltavaa ja mietittävää sekä oivalluksiakin.

-Sääntöjen osaamisen tärkeys, toki mä oon sääntökirjan pariin otteeseen läpi lukassut mutta vois lukea enemmänkin. Hyvä idea oli kokeenomasten reenien pisteyttäminen ja sen jälkeen sääntöjen lukeminen ja pohtiminen.

-Paljon kisaaminen on hyvä juttu. Siihen "yks koe vuodessa" kertyy vaan liikaa odotuksia ja on vielä jännittävämpi. Oon kyllä ollut samaa mieltä jo ihan oman kokemuksen perusteella vaikkei me ollakaan paljon vielä kokeissa ehditty käydä. Tänä vuonna enemmän, sitte ku aletaan mahtumaan kokeisiin... Paljon käyminen auttaa myös jännityksen aiheuttamiin ongelmiin. Niin perässä laahaaminen ku keskenkaiken repeäminenkin on samoista asioista johtuvia ei toivottuja käytöksiä ja niihin auttaa oikeastaan vaan se että kisaa paljon.

-Tuomaria ei saa pelätä! No mutta kun mä pelkään kaikkia auktoriteettejä?!

-Jos ei pysty muuttamaan omaa käytöstään kokeessa niin pitää olla koiralle samanlainen myös reeneissä. Aion mennä seuraavaan kokeeseen tosi rentona. Kylkyl. Ja oonhä mä hermostunut jännittäjä myös reeneissä että toisaalta..

-Ei tartte oottaa että liikkeet on täydellisiä ennen ku menee kokeeseen, hyvä, koska tällä kertaa ei aiottu oottaakaan :)

-Paikkamakuista oli paljon puhetta.. Mä en Saran avoimen kokeissa oikein muistanut pelätä että viereinen koira kävis päälle tms. muuta kivaa kun jännitin niin sitä että alkaako se haukkumaan. Sain vahvistusta sille että en tod. tuu menemään avoimen kokeeseen ilman turvamiestä. Tuskin voittajaankaan. Tosin Sara on kyllä selvinnyt mun mielestä aika hyvin siitä että sen päälle käytiin kun se teki ojangossa paikkamakuuta ja alokkaan kokeessa sitä mentiin haistelemaan. Se ei ehkä oo ihan niin herkkä koira kun luulin. Uutta oli myös että rivissä voi pyytää paikanvaihtoa, pitää muistaa kun Sempan kanssa mennään että jos naapuri näyttää uhkaavalta.

-Ei saa laskea tuliko liikaa käskyjä, tai muutenkaan sais laskea käskyjä tai pisteitä kehässä kun tehä koiran kanssa onnistunutta suoritusta.. (kun laskee itte että no nyt meni nollille kun tuli kolmas käsky, niin tuomari voikin olla sitä mieltä että 8 siitä tulee sano säännöt mitä vaan.)

-Oma visio siitä miltä koira näyttää

-Reenien teemana vois olla esim. vauhti tai tarkkuus

-Palkattomuusreeneissä voi tehdä helpompia alempien luokkien liikkeitäkin (no empä ollu tajunnu!)

-Palkattomia yks kerta vko, tässä ois tsemppaamista, teen ehkä 1krt/3vko

-Kirjota pari valmista helppoa kivaa reeniä paperille, niitä voi käyttää sit ku on kiire tai aivot jumissa

-SM:ssä tuomarit ei kuulemma saa puhua kehässä :) Ja ruotsissa arvostellessa ei näytetä ees pisteitä vaan lopuks saa lapun missä on pisteet & kommentit. Tahon ruotsiin!

-Ei voi saavuttaa jos ei tavottele. Okej.

-Mielikuva harjottelu jossa tuleva suoritetaan päässä jo ennen koetta kuulosti ihan mun jutulta, teen muutenkin vastaavia asioita, nyt aion siis luvan kanssa upota ajatuksiini. Päässä käydyssä kokeessa ei koskaan tule virheita ja kaikki onnistuu!

-Kuplakuplakupla. Meiän pahimmat ongelma (hillityn kehään menon ja seuruussa ääntelyn ja parin keskeneräisen liikkeen lisäks) han on semmosia tilanteita joissa mun pitäs kuunella muita ihmisiä ja Sara hermostuu ja mä hermotun. Jos nyt ei koulutuksi yms. mietitä niin kokeessa niitä ei kuulus ees olla. Siellä ollaan minä ja koira, meidän kuplassa, ei ketään muita, liikkuri radio antaa meille ohjeita. Kuten jo leirillä opin, älä kuuntele tuomaria kun mene vaikka sitä karkuun. Tai en oppinut leirillä koska muistan iloisesti nyökytelleeni tuomarillle jossakin kokeessa unohtaen koko koiran.

-Muistutus itselle: Kokeessa ei käydä saamassa ykköstulosta, tai hyviä arvosteluja. Kokeeseen menon syy ja tavoite on että itsellä ja koiralla on kivaa, ykköset seuraa sitten perässä jos on tullakseen. Se on koe on se taidon tarkastus, sen päivän sen tuomarin mielipide.

-Rutiineja, reeneissä samanlaiset lenkitykset yms. hommat ku kokeessa. Tee nää kun meet itekseen reenaa eri paikkoihin.

-Kokeeseen ilmottaessa pitäs olla liikkeet kutakuinki kasas, ei niin että sit alkaa reeni, viime hetken hösellyksellä voi korkeintaan pilata jo osattua.

Liikkeistä

-Luoksepäästävyyden istualtaan opetteluun käytetty aika on ajanhukkaa, aremman koiran parempi antaa mennä katsomaan tulijaa. Luoksepäästävyydessä ei koiraa kontaktiin jotta se näkee mitä tapahtuu.

-Paikkamakuuseen ei tartte välttämättä aina niitä muita koiria, häiriöitä saa muualtakin. Vilkkaalle koiralle pää maahan, joku tuomari vähentää siitä yhen pisteen mutta niin lähtee pisteitä pään pyörittelystäkin

-Seuraaminen. Se mikä on toisen tuomarin mielestä 6 voi olla toisen mielestä 10. Pidä se oma visio ja älä muuta sitä siksi että joku ei tykkää. Sitten jos joka tuomarilta tulee 6 ni asia erikseen..

-Liikkeestä seisomisen opettamisesta käsiavulla Lentsu taisi käyttää ilmaisua "ja se tuhoontuomittu tapa". Hahha... Voi meitä Sempan kaa. Katoin tossa muuten viime kevään reenivideoo, se pysähty paljon paremmin ku nykysin..

-Avoimessa luoksepaluut zetaa ajatellen, jooh, huomasin P-Mäel et se on tapana ku olin ainoo joka meni vanhalta puolelta..

-Luoksetulossa Sara saa pitää suulliset käskyt, en mieti enää käsimerkkiä. Olin testikoirana niin tää tuli aika selkeeks :)

-Ruutu ja merkki yhtä aikaa on helmpompi, ruudussa motivaatio mennä ruutuun paikanhakua tärkeämpää.

-Kaikenmaailman perunajauhot ja kuopissa olevat merkitkin pitäs muistaa reenata. Oisko näistä saatavilla listaa jossain :)