Vihdoin ja viimein pääsimme Ojankoon aloittelemaan ulkokautta ohjattujen treenien muodossa. Itseasiassa tuli otettua jo viime viikolla varaslähtö ja kävin itsenäni treenailemassa Selman kanssa samalla kun Sara oli tokoilemassa.
Maanantaina alkoi sitten Saran treenit uudessa ryhmässä jota vetää Susanna Turtiainen, ja täytyy kyllä sanoa heti kärkeen, että oikea lottovoitto päästä tohon ryhmään, ihan huippuohjaaja jo eka treenien perusteella, ja Sarakin tykkäs näköjään ku piti juosta suoraan syliin häntä heiluen. On se kumma kun Sara vaan tykkää joistain ihmisistä ja jotkut pitää haukkua maan rakoon. Muut ryhmässä olevat koirakot ovat lähinnä kakkos-kolmosluokkalaisia, meitä ykkösiä on kai kaksi vain.
Eka treenit meni osin talkoohommia paiskoessa, joten en hirveästi nähnyt muiden menoa, mutta siitäkin vähästä mitä näin, niin tavoitteena olisi Saran kanssa päästä samalle tasolle noiden muiden kanssa kesän aikana.
Otettiin aika kevyet treenit eka kerralla ja sellaisia kivoja vauhditus pätkiä, jossa aloitettiin hypyllä josta mentiin vinoittain takaakiertoon ja siitä suora linja takaakiertoon, josta jatkettiin niistämällä ja siitä siivekkeen ympäri kepeille, keppien lopusti 90 asteen kulmassa takaakiertoon josta vinottain suora linja kivaan pyöritykseen jossa keskellä oli hyppy ja molempien siivekkeiden puolella u putki ja siitä sitten hyppy valssilla vasemmalle putkeen, putkesta vartaloohjaus hypylle, hyppy, putkeen, hyppy, putkeen, hyppy, valssi ja takaisin kepeille.
Meni alkupätkän takaakierroissa pieni hetki hioessa ja sitten kepeille, josta tuli kommentti, että kylläpä näytti kepit kauhealle pomppimiselle, ja kotiläksyksi kujakeppejä Saran kanssa. No siitä sitten tuohon karuselliin. Ja siitä kommentti, laita rautakanki p........n eli selkä suoraksi, ja kappas Sarahan toimi heti paremmin kun en ollut itse maanrajassa Saran "nenän tasolla". Uskomaton vauhti oli sitten Saralla tuossa kieputuksessa.
Sitten oli vuoro mennä ruuvailemaan väliaitoja, eli talkoohommiin, ja vielä lopputreeneistä sitten otettiin kiva takaaleikkauspätkä, 6 hyppyä sillai kivasti siksakkia, namikippo viimeisen taakse ja itse juoksulinja siitä välistä suoraan. Olin jo ihan satavarma että tästä ei tule Saran kanssa mitään, mutta mitä vielä, Sarahan meni tosi hienosti ja oli tosi vauhdikas, pari kertaa jätti viimeisen hypyn väliin kun siivekkeen takaa näki suorassa linjassa namikipon. Vitsi miten hyvin Sara lukee vartalon liikkeet.
Ensi maanantain treenit on sitten epikset, ja saatiin käsky mennä medi luokka, jotta Sara pääsee revittämään kunnolla ja säästellään samalla vähän voimia.
Keskiviikkona sitten Selman treenit, pari uutta koirakkoa ryhmässä, joista toinen tosin ei löytänyt paikan päälle, liekö eksynyt kun oli epikset samaan aikaan ja porukkaa aika pirusti ojangossa. Viereisellä kentällä näkyi olevan Via -schape tokoilemassa, ja Arttu jonotteli mölliluokkaan epiksissä eli Schapet valtaa Ojankoa pikkuhiljaa. Treeneissä otettiin suht simppeliä hyppyä ilman kummoisia ohjausvaikeuksia, ja Selmakin yllätti lukevansa minua kuin avointa kirjaa ja tuli pelkällä hyvin ajoitetulla vartalon käännöllä siivekettä hipoen käännöt. Kauko-ohjaus putkeen 5 metrin päästä oli myös aika yllättävää, tai se miten vauhdilla Selma sinne ampaisi. Muutenkin Selma oli aika vauhti päällä, ja tuli tosi hyvät fiilikset kesän odotusten suhteen. Otettiin Selman kanssa eka kertaa kunnolla keinua, ja se oli vähän hankala, kun Selma haluaisi painattaa vaan täysiä loppuun, ja sitten pitää ollakin avustajan tarkkana ettei pääse keinu vauhdilla rämähtämään maahan. Tämä vaatii jonkin verran hommia, mutta saadaan Selmalle kyllä vauhdikas keinu, kunhan kärsivällisyys kasvaa. Otin sitten vielä kujakeppejä Selman kanssa, ja Selmahan painatti täysiä menemään ja katsoi että oliko jotain vähän vaikeempaa tarjolla, joten kavensin vähän keppejä, ja Selmahan alkoi pujotella tosi nätisti ja vauhdilla, aiemminhan otimme vaan verkkokeppejä, ja kun Ojangossa niitä ei ole, niin nuo kujakepit tuntuivat järkevältä vaihtoehdolta.
Otin vielä Saran kanssa samaisia kujakeppejä ja Sara meni kuin olisi aina mennyt niitä, ja kavensin kujan lähes suoraksi, ja Sara veti vauhdilla, kuin bortsut konsanaan.
Jäi tosi hyvä fiilis kesää ajatellen, ja koirat toimii tosi hyvin tuolla Ojangossa, Sarallehan se on tuttu jo viime kesästä, ja olihan Selmakin silloin tällöin mukana viime kesänä tutustumassa kenttään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti