Oon oikein ahkerana bloggaajana (ja laiskana työntekijänä) kun kaks postausta peräkkäisinä päivinä. Tällainen tilannekatsaus ja muistilista omaa ajatusten jäsentelyä varten. Tarkoitus ois kyllä "hakea" koulari avoimestakin mutta rupeis pikkuhiljaa olemaan aika vaihtaa voittajan liikkeet "harjoitellaan nyt jo pikkuhiljaa valmiiks näitäkin"-moodista siihen että ne on oikeesti nyt ne liikkeet mitkä pitää saaha opetettua että päästään hiomaan ja reenaamaankin! Saralle koittaa onnenpäivät sitten joskus kun kehässä rupee olee paljon mielenkiintosempaa tekemistä kun jotain nysväämistä :)
Paikallamakuu 4 min. - no tuskin se tulee siitä ajasta olemaan kiinni mutta mielentila ois saatava olemaan aina eikä silloin tällöin levollinen. Sääntökirjan mukaan avoimessa vinkumisesta pisteitä lähtee 1-3 ja voittajassa 3-5. Reeniä, reeniä reeniä ja toistoja, toistoja, toistoja. Virittelysanat mukaan aina niihin kotipihan hyviin suorituksiin. Saatas aikaan semmonen rutiini. Koiranäyttelyistä sun muista vois ottaa hyödyt irti tekemällä pikkuhäiriöreenin samalla vaivalla kun paikalla on. Muutenki pitäs noita paikkoja vaihdella ja mennä enemmän uusiin paikkoihin. Down-makuuta vois viiä vähän pitemmälle kun pariin kymmeneen sekuntiin ja kattoo että miten se wörkkis. Ei aineskaa antas levotonta vaikutelmaa ympäriinsä kattelemalla jos pää ois maassa.
Seuraaminen - aika paljon reenattavaa. Kaikki sivuaskeleet ei taida olla hanskassa eikä käännökset oikealle paikallaan. Ja muutenki voisha se seuraaminen olla parempaa ja tarkempaa. Hidas kävely on tooosi kiva lisä, Sara aina oikein tsemppaa siinä.
Liikkeestä istuminen - vartaloavulla onnistuu, se pitäs häivyttää siis pois :)
Luoksetulo - hohhoijakkaa aika paljon duunia. Pitäs saaha täpäkämmiks molemmat maahanmeno ja seisominen, tai siis se valuminen pois. no ei oo kyl paljon reenattukaan. Pitää kaivaa leirimuistiinpanot esiin ja rekka mieleen harjotellessa. Jos kuitenkin niin että koiraa en pelasta rekan alta sillä että se ehtii tulla niin nopee läpi että ei jää alle :D
Ruutu - tän piti olla jo aika hyvä mutta ei se ny kyl viel olekaan. Olin kuvitellut että Saran ruudun pongaaminen alkaa olla ihan jees mutta sitten se on viime aikoina erikoistunut juoksemaan esim. ruohotupsulle läpsimään sitä tassulla. Sitten kun yritin siitä uudelleen lähettää niin se lähti sivulle hyppäämään hyppyesteen...
Pongaamista, virittelyt kuntoon ja sillee. Sitte pitäs reenata sitä oikeen paikan hakemista ja vaikka ruudun vierestä ruutuun siirtymistä jos menee ohi. Leirin jälkee ollaa tehty ohjeistuksen mukaan kaukana maahanmenoa irrallaan ruudusta muutama kerta ja se on nyt ihan jees. Seuraamaan tuloa vois ehkä siistiä ja koittaa olla palkkaamatta joka kerta lentävällä lihapullalla ettei toinen sitten yritä syödä kiviä jos lihapulla ei lennäkään. Ja ruutua kehänauhoilla!
hyppynouto - no jos mä heitän suoraan niin se ois ihan kondiksessa. pitää siis harjotella pelkkää palautusta vinosta, vinoja heittoja ja sitten kun sujuu niin suoria heittoja eri linjassa koko esteen kanssa. hienosäätöö. Oon aika varma että hyppynouto on Saran suosikkiliike. ja luin just sääntöjä että siis saanki sanoa hyppy-hae? ööh me on opeteltu se pelkällä yhellä käskyllä hmmmm...
metallinouto - no tää on kanssa aika kondiksessa. varmuutta vaan lisää. välillä tuntus että metallikapula on meille kivempi ja parempi ja siistimpi ku puinen. tosin harjoteltavaa on kuten esim. pitkästä ruohosta kapulan nostaminen, vauhdin kanssa kyllä nousee mutta jos pitäs paikaltaan nostaa niin ei sit oiskaan niin helppoa. Erilaisilla kapuloilla pitäs kans toki.
tunnari - on vielä vaiheessa. viikko sitten noutokurssin vikalla kerralla tehtiin muutaman oman piilotuksen jälkeen eka kertaa niin että ekaks oli iso kasa ylimääräisä ja niitten takana vähän matkan päässä oma. Ekalla kerralla Sara haisteli jonkun aikaa kasaa, sitten tartui jo viimeiseen sen näkösenä että otetaan nyt joku näistä ja samalla hetkellä taisi haistaa oman kauempaa ja tiputti väärän ja haki oikean. Tehtiin vielä toinen toisto, Sara haisteli koskematta väärät läpi ja jatkoi nenä maassa ja löysi oikean! Jatketaan oman etsimisillä niin kauan kun nurtsia riittää ja tehdään välillä jo noita vaikeampia. Mut Sara taitaa olla tajunnut juonen aika hyvin. Ja vaikka se ois kuinka levottomana niin se ainakin tällä erää tuntuis silti löytävän tosi kivan rauhallisen ja keskittyneen nenänkäyttämoodin. Miten lie oppinut senkin.
kaukot - varmaan kaikista eniten vaiheessa kaikista. avon kaukothan on hyvät. mut sit tulee iso mutta tekniikan kanssa. kun i-m vaihot tekee etupäätä liikuttaen mutta kun seisomiseen liittyvät vaihot tekis takapäätä liikuttaen. pitää opetella koko tekniikka nyt namijumpalla ja miettiä siinä että mikä ois paras. sitten lisätä jotku käskyt jotka ois siis todellakin erit kun ne perus istu, maahan, seiso. Ja siitä sitten pikkuhiljaa hätiköimättä...
Pitää myös muistaa ottaa niitä paikalla istumisia ihan yhtä paljon kun makuitakin. Ja paikkamakuisiin ne häiriökävelyt ja muutenkin harjotella molempia taitoja häiriössäkin. Eri paikoissa.
Merkkiäkin tuli tuossa puolihuomaamatta harjoiteltua, ekaks alusta merkin taakse ja muutaman kerran jälkeen pois. Saralle tuntuu olevan maailman luontaisin asia juosta jonkun törpön taakse seisomaan nenu mua kohti. Olin kyllä alunperin ajatellut että harjotellaan merkkiä vasta sen yhden voiykkösen jälkeen mutta kun se ilman harjotteluakin on välillä ruudussa tarjonnut törpön takana seisomista niin samapa tuo kai opettaa erottamaan ne. Ohjatun alkeita otettiin kanssa noutokurssilla. Ekaks suuntia alustalla, sitten pallolla. Sannan mielestä Sara voisi oppia että paikallaan nököttävä pallo on tosi kiva juttu jos siitä vaan tulee sitten tarpeeks isot bileet.
Voittajasta sen verran vielä että isoin haaste meille tietenkin tulee olemaan ne liikkeiden välit. Mutta nyt aletaan ihan tosissaan reenaamaan niitä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti