Tytöt ottivat tulokkaan vastaan aika hyvin, Sara paljon kiltimmin kuin olin ajatellut. Selman mielestä on ihan mahtavaa kun hän sai leikkikaverin, Hups vaan ei ole ihan vielä ihan lämmennyt Selman jokseenkin vauhdikkaille ja kimeä-äänisille leikeille. Hups tuntuu paljon schapeja rauhallisemmalta, kun se ei häsellä ja hösellä menemään, toisaalta se on sitten sellainen liukkaan vikkelä ja ehtii sinne tänne ja tonne. Taistelutahtoa tuntuu löytyvän kuin pienestä kylästä. Saraa ja Selmaa kohtaan on suhtautunut vielä varsin varovasti ja kunnioittaen.
Hupsin kanssa on toiveissa sitten joskus isona harrastaa agilityä ja tokoa. Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti