Sara oli luokan ensimmäinen koira, ja muahan kävi sitten kauheesti stressaamaan olla eka. Vähän helpotti tieto että paikkamakuuryhmät menee ekana molemmat ja sitten yksilöliikkeet. Empä vaan arvannut että ollaan molemmissa paikkamakuissa.
Eka ei ollut kauheen kiva, oltiin eka koirakko ja kehä oli mielettömän iso, oltiin kaukana kaukana keskellä isoa ravirataa, Sara vähän kyttäs kun yleisö, kaikki ihmiset ja Markokin jäi niiiin kauas. (pitäs varmaan harjotella myös isommilla aukeilla yksin nököttämistä keskellä laajaa aukeaa, ja jos marko on mukana niin että se jää jonnekin sadan metrin päähän oikein) En oo ihan varma kauan paikkamakuuta ois mennyt, arviolta minuutin, niin viereinen koira nous seisomaan ja lähti siitä sitten haistelemaan Saraa, Sara ei ihan eka huomannut sitä ja kun toisen kuono koski siihen niin pomppas säikähtäen ylös. Molemmat koirat kiinni ja kehän ulkopuolelle. Ei ollut mulla vissiin sääntökirja hanskassa, rupesin mielessä laskeskelemaan että aika paljon pitäs kymppiä tulla että tää ois ykköstulos. Sitten arvosteluun molemmat koirat takas ja iloinen ylläri tälle sääntöjä osaamattomalle kun tuomari toteskin vaan että "ja te uusitte". Päästiin sitten seuraavan ryhmän vikana koirana uudelleen. Hyvä sinäänsä, olipahan vaan tuskaa kestää odottamassa se toisenkin ryhmän luoksepäästävyys, Sara ei ois millään jaksanut odottaa...Hauhau vaan.
Luoksepäästävyys 10 - hyvä hyvä ei väistäny. Mikä sinäänsä oli aika ihme koska oli juoksutarkastuksessa ihan että yäk ällö mies.
Paikallamakuu, se toka 9 1/2 - Piippas välillä hissukseen, mutta ei kuulunut tuomarille asti. Oltiin nyt kehän etureunassa mikä oli huomattavasti helpompi paikka ja matkakin koiran luo tais olla lyhyempi. Saralla vaan se eka yritys näky jo selkeesti ja oli aika levoton. Keskellä rupes sitten takajalla rapsuttamaan korvaa tai ponnaria. Olin ihan satavarma että se nousee siitä ylös ja ravistelee tms, kuten on tehnyt kerran reenatessa. No ei noussut vaan korjas ittesä ihan nätisti. Huoh!
Seuraaminen kytkettynä 9 - paras hihnassa seuraaminen näistä kolmesti kokeesta. Liikkuri unohti teettää pysähdyksen.
Seuraaminen taluttimetta 8,5 - no ei enää sit niin hyvä, sillä ei sit vissiin motivaatio kestäny ku yritti tosissaan hihnassa seurates ja ei tullut palkkaa ja mä en varmaan taas muistanut kehua kunnolla. Juoksuun lähtiessä se läks kuin oltas oltu lenkillä juoksentelemassa, meinas mennä liikkurin luo asti. Sain korjattua vasta uudella seuraa käskyllä kun otettiin käyntiin. No mutta hei ei niiiiin huono kuin Hyvinkäällä...
Liikkeestä maahanmeno 7 - oliks tää se Saran bravuuri. Hahahha. Ennen liikettä oli joku ihmesählinki jossa Sara ois halunnut mennä käymään liikkurin luona, ja tuomari sano että anna käydä kerran haistamassa kun kiinnostaa ja se kävikin (mikä ihme juttu tää on, Sara ei yleesä oo kauheen kiinnostunut vieraista ja eilisissä agikisoissa se haisteli antaumuksella tuomarin kesken radan). Johtuiko sählingistä, siitä että oon reenaillu sitä hiton seisomista suoraks vai mistä, mutta se ei mennyt maahan eka käskyllä (?!!!) en tiedä mistä ees tajusin mutta tajusin että se jäi seisomaan ja annoin toisen käskyn sallitun matkan sisällä. Huh!
Luoksetulo 9 1/2 - lopun perusasento tais olla hieman vino, vai tulikohan se siihen niin että istu eka hitusen vinoon ja korjas sitte itte. Muuten oikein jees niiku yleesäkin.
Liikkeestä seisominen 7 1/2 - otti vähän askelia käskyn jälkeen ja sitten lopussa kun menin viereen niin pyöri sivulla täydellisen puoliympyrän. Väisti varmaan mua kun katto että toi on ihan kauhuissaan ja jännittää...Mut hei, se pysähdys oli suora!
Estehyppy 10 - No se oli ihan normaali
Kokonaisvaikutus 7 - ohjaaja oli aika kauhee koko suorituksen ajan, vähän vois koittaa kontrolloida sitä jännitystä. Tosin ohjaajalla oli niin kauheen iso toive että se kolmas ykkönen tipahtas just nyt ja vois hetkeks lakata jännittämästä niin olihan siinä "paineitakin" enemmän kuin kahdessa ekassa kokeessa. Tuomari kommentoi että se selkeesti osaa jutut mutta ei oikein jaksais keskittyä koko suorituksen läpi, ja oli ihan oikeessa. Olihan Sara-parka varmaan vähän väsykin, tällä viikolla kun on ollut miltei joka hiton päivä jotain reeniä ja eilen oli agikisat ja käytiin vielä piitkä lenkki ja kaikkea. Ja joku daiju otti sen taas autosta ennen omaa vuoroa aivan liian aikaisin jolloin se käytti sen parhaan tekemisenfiiliksen ja isoimman intonsa siihen turhautuneeseen miks me ei tehä mitään haukkuun. Sitten kun se oli hiljaa niin palkitsin sen sillä että nyt voidaan tehdä jotain ja ennen omaa vuoroa oltiin tehty jo varmaan yli yhden reenin tarpeiks juttuja...Ja sekin vielä että mäki ku jännitän niin ei se haukku ainakaan laukase sitä jännitystä...
Tuomari oli siis Ossi Harjula ja kokonaispisteet 175p. 1. tulos -> TK1
Piste kolmossijasta. Hitto.
Oikein mukava tuomari ja oli taas aikaa ennen liikettä valmistautua, mä ikävä kyllä olin vielä vähän siinä Pörsti-paniikissa että apua apua pakko olla heti liikkeen jälkeen perusasennossa tai oikeastaan jo suorittamassa seuraavaa liikettä. Ja musta on myös mukava kun tuomari kommentoi ne liikkeet, ei tartte miettiä että mistä pisteet läks jos jäi epäselväks.
Nyt Saralla ois aineskin viikko ansaittua tokoreenilomaa, ja toivon mukaan lomailu lisää vaan motivaatiota entisestään ja sitten aletaan uudella innolla katsella niitä avoimia että missäs ollaan menossa. Jos nyt liikkeet tulee kisakuntoiseksi toivotulla tahdilla niin tarkotus ois viimeistään schapemestiksissä olla avoimessa, tai ehkä yksi koe ennen niitä. Syksyllä kuiteskin.
Paikkamakuu - ollaan vielä aika kaukana, kotipihassa oon käynyt piilossa ja ollut jonku puolisen minuuttia maks. Pitää ruveta harjottelee Mujusen kirjan ohjeen mukaan käsipeilin kaa selin seisomista ja auton ikkunanläpi, että tulis varmaks alusta asti.
Seuraaminen - ihanaa, päästään siitä lenkkeilystä hihnan kanssa eroon ja voidaan treenata vaan yhtä seuraamista! Nyt koesuoritusten jälkeen on aika paljon korjattavaa että löydetään se sopiva tie haahuilun ja edistämisen väliltä. Hidas kävely lisäyksenä ei tuottane ongelmia se sujuu Saralta paljon paremmin kuin juokseminen. Oma tavoite on että seuraaminen ois semmosessa kuosissa ettei siitä tarvis enää seiskaa ottaa. Pitää vaan muistaa reenata sitä, palkata siitä, säännöllisesti. Tehdä siitä se superijuttu Saralle. Ja just että se vaan itte jaksaa ylläpitää sitä.
Maahanmeno - onnistuu kokonaisena liikkeenä, kait näitä pitää ylläpito reenaa kun tänään ei mennykään putkeen...
Luoksetulo - mitä kerkesin avoimia tänään kattoa niin kai sillä mitä se on reenatessa ollut niin kymppi tippus. Ylläpitoreeniä.
Seisominen - no tän päiväsen pyörimisen jälkeen pitäs kai vähän tarkentaa ja palkata siitä että on vaan samoilla tassunsijoilla vaikka mä heittelisin kärrynpyöriä, eikus en osaa heitellä kärrynpyöriä enkä aatellu opetella mutta enivei. yleensä on onnistunut kokonaisena liikkeenä.
Noutaminen - no joo. isoin työnaihe. Osaa pitää kapulaa suussa (oikeaoppisesti) kiitos-sanaan asti, toki oon teettänyt varsin kohtuullisia=tosi lyhyitä aikoja kun varsin uusi taito. Osaa olla varastamatta heitetylle kapulalle. Osaa lähteä käskystä hakemaan, kierto kapulan taakse vaiheessa. Osaa tuoda mun luo mutta tällä hetkellä luultavasti sylkäsis eteen. Sivulle tulo kapula suussa on se isoin työnaihe. Mutta meil on aika hyvät ohjeet siihen miten sitä työstetään.
Kauko-ohjaus - onnistuu kokonaisena liikkeenä mutta tuomarista riippuen voisi kattoa istumiset snadisti vajaiksi ja rokottaa pisteissä, pitää niitä tehdä ihan yksittäin ja läheltä ja vaihellen niin että tekee ylös asti oikein ja palkata niistä reilusti. Mitä oon pari avon koetta kerennyt nähdä noissa missä on oltu alokkaassa niin hiton monella koiralla näyttäs olevan ongelmana että kun ne jää maahan niin ne pysyy maassa. Meillä on odota käsky (sama kuin luoksetulossa) siihen jättöön, reeniryhmässä neuvottiin että ois kaukkareihin ihan oma. Pitää kokeilla ostasko se jonku uuden odottamiskäskyn, sellasen minkä muistan sitten itekin.
Estehyppy - onnistuu pienellä käsiavulla kokonaisena liikkeenä. Vähän ihmettelee takas päin hypätessä että tulenko sivulla vai mihin, hyppy-käskyllä siis. Sivulle käskyllä saattaa tulla ohi. Uus käsky vai käsiavuilla liike niin tutuks ettei enää mieti? Paikkaa esteen keskellä pitäs vahvistaa reilusti.
Näiden lisäksi pitäs vahvistaa sivulle tuloa liikkeenaloittavana juttuna niin että se tulee salamana sivulle ja ei laske kontaktia jos liike ei heti alakaan, odottaa vaan tarkkaavaisena toimintaa. Ja haukulle vois yrittää tehdä jotain, tosin odotusaika ei onneksi oo enään pitkä kun ei oo sitä hemmetin luoksepäästävyyttä. Osaahan se hetken jos toisenki olla hiljaa, kolmannessa on jo vähän työtä.
Niin ja nyt aion ottaa ihan oikeesti sen alokasluokan Selmankin kanssa työn alle! Aloitan heti tänään kotipihareeneillä! 10.7 järkkää schapendoes ry möllitokon ojangosssa ja aattelin mennä Selman kanssa nakkiluokkaan ja jos Saran paikkamakuu on kuosissa että uskaltaa kokeilla niin mennä kieli poskessa ihan rennosti ja vitsinä sinne avoimeen kokeilemaan, jännittämättä.
1 kommentti:
JEEE, oikein paljon onnea !!!!
Terkuin Marian ja lauma
Lähetä kommentti