tiistai 3. helmikuuta 2009

arkea ja agilityä

Päätin nyt kumminkin kirjoittaa tänne pitkästä aikaa jotain. Hengissä ollaan, arki vaan tuntuu vievän niin paljon energiaa ja aikaa ettei olevinaan jaksaisi kirjoitella mitään. Toisaalta kyllä kynnys kirjoittaa tähän blogiin on korkeampi kuin jonnekin omaan olisi.

Saran elämään kuuluu lumihangessa hyppimistä, pientä kotitokoilua ja ensi viikonloppuna alkava agilitykurssi. Niin aivan oikein. Kyllästyttiin odottelemaan, että josko tuurilla pääsisi jonkin seuran järjestämällä agilityn alkeiskurssille ja ilmoitettiin Sara Lilysiin, Konalaan, yksityiselle kurssille. Tai siis yksityinen siinä mielessä että ei kuulu mihinkään koiraseuraan. Saapahan Sara ohjelmaa kymmeneksi seuraavaksi lauantai illaksi. Itse kun ei lauantaisin jaksaisi kumminkaan mitään kummempaa tehdä, kun ei nuo baarissa juoksemiset ym enää jaksa innostaa. Odotan kyllä innolla tätä, ja toivon, että se avaa ovia sitten jatkossa mennä jonnekin seuraan kilpailemaan. Luulen ja tiedän, että Sara tulee nauttimaan kun saa namipaloja ja hyppiä ja kiipeillä yms.

Käytiinhän me tuossa joku viikonloppu taaksepäin Heinolassakin pyörähtämässä, kun huomattiin torstai iltana että kalenterissa ei lue yhtään mitään seuraavalle viikonlopulle ja Sannan äiti oli ypöyksin kotonaan koko viikon, että sinne sitten vaan niin saa Sara juosta pitkin peltoja taas intoa puhkuen. Ja siihen lisäksi sitten tajuttiin vielä että silloin oli Lahden schapeporukka järkännyt jonninmoista hakukoulutusta sinne suunnalle. Täydellistä. Pari puhelua ja Tuula oli koirineen lähdössä mukaan matkaoppaaksi, eihän me sitä paikkaa olisi varmaan muuten löydetty. Oli oikein kiva päivä ja paljon schapeja paikalla. Taisi olla 12 schapee ja 1 Salli briardi.

Sara pääsi kokeilemaan haun alkeita ja sitten katsottiin lopuksi kun konkarit näytti etsimisen mallia, tosin itse kykin ensimmäisenä maalimiehenä kuusen juuressa puolisen tuntia. Pikkaisen meinasi jo vilu tulla mutta onneksi haukku minut löysi.

Ilmoitettiin tuossa Sarakin jo seuraavaan näyttelyyn eli Tampere KV kutsuu maaliskuun puolivälissä, sekin sopii täydellisesti kalenteriin kun oltaisiin jokatapauksessa Tampereelle menossa viikonlopuksi. Nyt saa Sarakin ohjelmaa.

Katsellaan sitten taas sen jälkeen minne suunnataan näyttelyyn. Huhti-toukokuussa tuskin mihinkään, kun on varmaan muita kiireitä. Ehkä sitten kesäkuussa johonkin ja heinäkuussa erkkariin Hyvinkäälle. Meidän Sara kun tykkää enempi noista isommista näyttelyistä. Ainakin tähän mennessä se on näyttänyt parhaat puolensa mitä isompi näyttely on ollut kyseessä. Ja yleensä vielä ulkomaalaisten tuomarien käsittelyssä. Pitänee sitten alkaa harkitsemaan jotain euroopan rundia Saran kera. Olisi muuten oikeasti tosi kiva päästä joskus autolla ajamaan euroopan halki ja mennä Euroschapendoesiin tai Hollantiin erikoisnäyttelyyn ja nähdä paljon schapeja ympäri euroopan.

Oli taas mukava aamupäivällä ennen iltavuoroon lähtöä, käydä Saran kanssa peltolenkillä ja huomata miten se nauttii elämästään. Se on kyllä niin lumihullu kuin olla voi, ja toisaalta taas kesällä vesihullu. Oli taas koko pää valkeana kotiin tullessa, kun piti kokoajan kulkea nenä maassa haistellen ja välillä kellien.

Sarastakin on kehkeytynyt aikamoinen vahtikoira. Heti kun tänäänkin oli joku vieras nainen lapsensa kanssa meidän kotioven kohdilla leikkimässä, niin piti kauheat haukut päästää, että mitäs hittoa te tässä meidän ovella olette. Ja sitten kun taas on se sama naapurin rouva niin ei jaksa huomatakkaan, saatikka huoltomiestä laittelemassa nimiä käytävän kylttiin. Ja annas olla jos joku kävelee joskus parkkipaikalla niin että Sara sattuu ikkunasta huomaamaan tai parvekkeelta. vuvuvuvu kuuluu vaan. Ei tuosta jaksa vihainen olla, kun kuuluu koiran perimmäisiin tehtäviin vahtia, kunhan nyt pysyy aisoissa vaan. Kun ihan selkeästi se tietää jo milloin sannan auto kaartaa pihaan ja ovi kolahtaa. Heti ollaan sohvan käsinojalla seisomassa häntäheiluen ja odottamassa että lasken takaovesta vastaan. Meille kun pääsee siis parkkikselta suoraan sisään terassin kautta, jos vain joku avaa oven sisäpuolelta ensin.

No jospa tässä taas tätä arkipäivän puurtamista. jos vaikka jatkaisi töitä ja kirjottelisi ekan agilitykurssipäivän jälkeen jotain lisää.

4 kommenttia:

Riina kirjoitti...

Mää voin lähtee teiän kaa kiertää euroopan näyttelyitä <3 Oon ittekin haaveillut, pääsis ees viroon joskus ;) Tiltu vois lähtee mukaan, jos se kasvattais karvansa. Ois kyllä hienoo :D

Sanna kirjoitti...

^mil? mun pikkuautol vai?

Riina kirjoitti...

Eiku otetaan meiän äitin tila-auto :D Paitti, jos te haluutte mennä kolmisteen kiertelee eurooppaa niin me voidaan tulla terhin kaa puntolla perässä ;) tai saatetaan kyllä lauttamatkan päädyttyä lähteä itäänpäin :D

Sanna kirjoitti...

no ei haluta mitenkään mennä kolmisteen :D ja sitäpaits ei kai saraa ois järkee viiä ennen ku se ois suomen valio? vai miten noi menee? emmä kato tiiä. edelleenki oon just opetellu ne nauhojen värit ;)