Otin ekana luoksetuloa. Ajatuksena reenissä oli keskittyä kokeessa epäonnistuneisiin asioihin. Oikein kunnon ongelmalähtöstä reenaamista. Hah. Käsimerkillä Sara osaa reenitilanteessa pysähtyä ku seinään, eteskin kun muistaa välillä ottaa sitä että se namiki lentää jo heti ekalla kerralla. Mutta kun se ei vaan toimi kokeessa. Onko sillä Saralla kauhee kiire kokeessa vai onko se mun käsimerkki jännittäessä vaan niin erilainen (veikkaan jälkimmäistä). Päätin sitten siirtyä nyt tässä vaiheessa suulliseen kun voittajaan sit joskus kuiteskin mennään sillä kun en oikeen keksi käsimerkkiä maahanmenoon ja muuteski luontevampia noi sulliset käskyt.
Videolta kauheeta katottavaa: Parikymmentä toistoa suoraa luoksetuloa ja ihan jokaisessa (paits vikassa johon sit lopetettiin) se mun suullinen käsky vaan tuli aina samassa kohdassa, ja se kohta nyt vaan oli liian myöhään. Ohjaaja ei vaan opi? Ei ymmärrä? Ei kerkee? (ainoa mitä sain aikaiseksi oli edelleen myöhäinen käsky kovemalla äänellä tai erilaisella rytmityksellä..) Tosin reilusti merkin jälkeen on kivempi ku läpijuoksu että eiköhän me suullisella seuraavassa kokeessa mennä.
Pari huomiota luoksetulosta tuli mieleen. En ole oppinut pysäyttämään tietyn merkin kohdalla kun tulee aina reenattua vaan silleen "no tossa keskikohdassa sitte pysäytän". Sitten kun se pysähtyy nopeaan niin jää huomaamatta että menikö nyt kuvitteellisen merkin yli vai ei. Kierrätyksillä Sara ennakoi pysähdystä niin että useimmiten suorittaa sen ihan itekseenkin mutta suorilla ei ennakoi niin tippaakaan. Siis noi 20 toistoo ja joka kerta se lähti ihan yhtä kovaa ja ois ilman käskyä tullut sivulle asti. Weird. (vai onko? sitä saa mitä reenaa?) Sara ei myöskään kyllästynyt eikä tarjonnut eri variaatioita tolla hurjalla toistomäärällä?! Tosin miksipä se kyllästys kun palkkaa tippuu aina vaan. Koirahan tekee aina oikein ja palkkansa ansaitsee. Jos ei onnistu ni ohjaajan vika.
Yks mielenkiintoinen huomio: Luoksetulorumban jälkeen mulla oli loppureenien ajan ihan mielettömän kivasti keskittynyt ja sopivan rento ja aika äänetön innokas koira?!
Seisomisia yritin ottaa kokonaisena liikkeenä ja sitten sitä pelkkää seisomista häiriössä. Ekaks meni siihen että edistys alkupätkän seuraamisessa oli niin törkeetä että ei päästy eteenpäin kun otettiin heti sitten käännöstä yms. Tuntuu kyllä että vielä käännöksiä paremmin tohon auttaa pysähtymiset ja peruuttaminen kun joutuu sitten korjaamaan selkeämmin, kun vaan muistas niitä reenata. Niinkun pitäs muistaa sitä perusasennon paikkaakin syksyisen Lentsun koulutuksen opein.
Videolta katottuna seisomisen täpäkkyys on ehkä jopa parantunut. Ei tuu enää niitä paria ylimäärästä askelta käskyn jälkeen. Ainakaa niin pahasti. Ja kokeessa sattunutta ei saatu toistettua. Aloin miettiä että jos Sara ei vaikka alunperinkään kuullut vaikka mun käskyä tai sitä häiritsi liian lähellä seissyt liikkuri. Kyllä se kerran yhtä tassua siirsi kun ihan ohi sivulta menin. Hihkua hyppiä heilua ja juoksennella saa niin paljon kuin haluaa. Mutta saishan sitä loppuosaa enemmän reenata.
Tehtiin yksi kokonainen nouto niin että "liikkuri" toi mulle kapulan ja palkkasin siitä että ei ollut vielä siinä vaiheessa kiinnostunut kapulasta. Sunnuntain kokeessa oli menossa hyppäämään kapulaa liikkurin kädestä kun just ennätin pyytää sivulle. Heitin kauheen pitkälle. Tätäkään en osaa niinkun yhtään säädellä on ihan tuurista kiinni minne se lentää. Hienosti haki. Vähän taakse se jäi mun mielestä kapulan kanssa taas istumaan? Muulloin liian edessä mutta kapula suussa liian takana? Kokeessahan oli pomppumatto alusta ja joutu palauttamaan varsin vinosta mietin että voiko huono perusasento johtua siitä että on yleensä tullut kapulan kanssa melko suoraan edestä. Tehtiin sitten palautuksia niin että Sara ootti jossakin kohti kohtisuorassa mua ja matkalla piti käydä ihan vinosta poimimassa kapula. Ei niissäkään tainnut olla mitään ongelmaa kyllä se sen takapuolensa osas suoraan ja oikeeseen kohtaan mallata. Onko sillä enemmän kiire silloin kun se kapula on heitettykin? Sivulla meinaa vähän jäytää kapulaa jos ei heti ota sitä. Oon nyt tehnyt niin että odotan hetken että lopettaa jäytämisen ja sitten otan kapulan. Luotan tässäkin siihen Lentsuun että pureskelut yms. johtuu epävarmuudesta ja kun se liike on tuhansien toistojen jälkeen varma niin ne jää itsestään pois. Ja se toimii edelleen että kun sanon irti niin osataan olla sivulla. Kiitoksella ponkasee. Pitää muistaa olla sanomatta niin! Mikä sekin on että siinä liikkeessä liikkuri sanoo kiitos niin pitää olla joku matkiapina ja toistaa itte tyhmänä perässä :D
Sara osasi myös maata pitempiä hetkiä käy siihen käskyn alla kun juttelin Markolle. Kyllä sekin taito sieltä tulee kun ei ahnehdi eikä järjestä oppimiseen takapakkia teettämällä jotain mikä on koiran osaamistasoon vielä liian vaikeaa.
Paikkamakuussa meillä oli vieressä junnukoira ja saatiin hienoa häiriötä kun vieruskaveria palkattiin ja oli tohinaa. Menin nyt tällä kertaa ihan hallin ovesta ulos asti kun talvella kokeissakin niin tunnutaan tekevän. Hyvä tuo At Caniksen halli kun ovessa on tähystysluukku :) Jossain välissä haisteli maata vierestä pariin otteeseen, hyvin mahdollista että siellä oli jotain herkkuja maassa, tuolla hallissa usein on (ainakin siihen saakka että meidän tytöt tulee ja imuroi). Aika pian kuitenki havahtui haistelemasta ja liekö toiveajattelua mutta haistelun jälkeen oli mun mielestä jotenkin paremmin ja skarpimpana, muistanut että ai niin mullahan oli tehtävä. Jossain välissä laski pään maahan. Saran pää maassa ei kyllä näytä hyvältä. Se on ihan ku lojuis nukkumassa, Selmalla on aika kiva pää maassa asento. Pitää ny jossain välissä muutenki tohon paikkamakuu asentoon sitä tarkkuutta ja siisteyttä rupee jossain välissä jotenki. Varmaan ku tekee niin lyhyitä että se ei kerkee vaihella ollenkaa asentoa tai kuikuilla. Ehkä joku näkyvä kippo niin tuijottas eteen. Pitää miettiä. Kun nyt siitä avosta joskus pääsee.
Tehtiin vähän kans merkkiä. Pari meni hyvin sitte rupes tarjoomaan kiertämistä ja stoppia. Lyhensin matkaa ja suju taas. Sarkki on kyl niin nopee oppimaan uusia asioita että huhhu. Onkohan se merkkiä tehnyt kaksissa reeneissä ehkä 20 kertaa. No joo siinä kohti ku se rupes tarjoomaan kiertämistä olin heittänyt rassuparkaa tennispallolla kuonoon. En onneks kovaa.
Joo leikittiin tennispallolla! Reeneissä! Me! Opetan Saraa siihen että kun tuo mulle pallon niin saa namin. Tuntuu toimivan. Kovaa ja innoissaan se pallon perään lähtee. Ei nyt mikään pallohullu vielä oo :D
Ohjatun suuntia on alettu syksyllä ottaa niin että ois pallo. Paikallaan nököttänyt tennispallo ei sillon herättynyt suuria tunteita mutta jos pallo ei ois niin harvinainen näky meiän reeneissä niin ehkä se auttaa.
Reenien aikana palkkailin myös siitä kun vapautuksen jälkeen lähti mun mukaan ja pitkään sivulla istumisista ja liikkeenaloitussivuilletuloista. Pitää muistaa pitää niitä yllä kun ne on nyt ollut niin hyviä! Pitkään sivulla istumista vois kyllä kotosalla tehä ihan liiotellun pitusia. Itte vaa on niin maltiton että 20s tuntuu kymmeneltä minuutilta (miten siitä koirasta niin maltiton tulikaan?)
40 minsaa reeniajasta hujahti Saran kaa. Ja taas keskusteltiin siitä että autoon on mentävä ja sieltä ei saa karata takaisin hallin ovelle. Lahjoin nakeilla sen autoon.
Selma parka. Olin niin tyytyväinen Saran reeniin ja käyttänyt niin paljon ajatteluvoimiani että se sai ehkä 30% siitä mitä Sara. Ois kyllä Selmalle hyväksi että se Saran TK2 kohta tipahtais kun oon luvannut Saralle lajitaukoa ja Selmalle sille aikaa tehoreeniä. Oon kuiteski päättänyt että maalis-huhtikuussa ollaan koevalmiita eikä venytetä sitä päätetystä niinku Saran kanssa.
Ei oikein osattu seurata. Tai siis sit ku osataan ni onhan se hyvä ja kiva mutta ku tapahtuu niin paljon kaikkea muuta. Videolle tuli oikein hyvä pätkä missä mä kompastelen ja Selma tekee kaikkea muuta ja lopuks pongaa Markon ja hyppää sen syliin ja kamera tipahtaa. Mutta sen oikeelle käännökset on kyllä edelleen ilon aihe. Kivemmat kun Saralla. Muutenki sit kun se seuraa niin se on tosi tasalaatusta. Voisko se johtua siitä että se sen perusasennon paikka on parempi ku Saralla niin sen on helpompi seurata oikeessa paikassa?! Tosi pomppiva se oli. Ja pureskelevainen. Oisko se ku se tykkää tosta hallista niin paljon.
Liikkeestä maahanmenoja ja seisomisia erikseen. Vaikka kotipihareeneissä osas niin täällä ei nyt niin yhtään millään. Sata apua. Huomattiin sitten mielenkiintonen seikka että vartaloavulla tekee tosi hienot mun puheella ei oo mitään väliä. Sitten kun jos peruutan Selman edellä niin että se on mun edessä niin silloin kaikki käskyt uppoaa kyllä kerralla. Ja se osaa jopa hienosti erottaa seiso ja maahan toisistaan ja tehdä oikean. Siis ihme koira.
Lopuks kun halli tyhjeni niin Selma ja Marko leikki pallolla. Juos tosi kovaa.
