agilityä vaihteeksi

hupsis, kun venähtänyt agilitykuulumiset. no toisaalta ei ole paljoa ollut kerrottavaa sillä osastolla.

treeneissä ollaan käyty ahkerasti, mitä nyt selma on juoksutauolla ollut pari viikkoa jo ja on vielä viikon verran varmuuden vuoksi. Itsekin kävin tuossa kouluttautumassa. Olin kuun vaihteessa koulutusohjaajakurssin ensimmäisessä osiossa. Tarkoitus olisi ensi kesänä ehkä jo ottaa koulutusryhmä koulutettavaksi. huih. Kurssiin kuuluu siis kaksi eri viikonloppua sekä yhteensä kymmenen harjoittelukertaa toisessa ryhmässä, joista viisi nytten viikonloppujen välissä, ja toinen viikonloppu siis heinä-elokuun vaihteessa ennen schapeleiriä. Halusin mennä jo nyt kurssille, vaikken ryhmää vielä otakkaan, jotta saisin myös itselleni paljon uutta oppia. Ja sitä kyllä tulikin. Kouluttajana oli tuomari Tuija Kokkonen, tosi mukava tyyppi ja heitteli vitsejä pitkin viikonloppua. En sitten tiedä oliko ryhmän taso vai mikä, mutta olisin odottanut silti enemmän vinkkejä yms. Nyt lähes kaikki kurssilaiset olivat ykkösluokkalaisia tai möllejä, vain pari kolmosissa kisaavaa oli paikalla. Tosin mekin kisataan VIELÄ ykkösissä, ja kuten jo sanoin tämä kurssi on kyllä hyvä käydä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jos aikoo koulutusohjaajaksi. Mutta jos itse joutuu välillä myös neuvomaan kädestä pitäen muille tuleville kouluttajille miten joku tekniikka tehdään, niin huolestuttaa ko seurojen tulevat kurssilaiset, jos ei edes koulutusohjaaja ymmärrä tekniikoita. Itse olen ihan hulluna kaikkiin eri tekniikoihin ja ohjaustyyleihin, osaan kyllä teoriassa kauhean määrän erilaisia ohjauksia, joita en ykkösissä kisatessa tule koskaan käyttämään, mutta kyllä ne nollat sieltä tulee.

Siitä kiva silta sitten kisaamiseen. Olisi ollut yksi startti aptus shown jälkeen jonne ei siis saran kanssa ehditty millään, harmi sinänsä kun sara seuraavana päivänä aloitti tuon loistavan toko alo1 sarjansa, niin olisi varmaan nollakin tullut. heh. No seuraavat kisat olivat sitten vuorossa vasta nyt viime viikonloppuna, eli Stadi gamesiin oli meidän suunta. Vuoden tulokas kilpailukin siellä käytiin. olihan meillä tietty välissä yhdet epikset ojangossa. Joukkue-epikset joihin houkuttelin mukana Artun, Wunjon ja Roopen hakemaan kisatuntumaa agirotua ajatellen. no se ei kovin mairittelevasti keneltäkään mennyt, tuloksena 8xhyl, mutta pahinta siinä oli että sara päätti ottaa eka radalla lentokeinut joita sitten kaksi iltaa kerettiin korjailla ennen stadi gamesia, hitto että otti pattiin, kun pitikin lähteä epiksiin ja mennä keinu mokaamaan.

Eka rata oli Ritva Herralan käsialaa ja oli siis hyppäri. rata oli suhteellisen helppo, mutta ratahenkilöstölle vähän pyyhkeitä. Sisäänheittäjä ei ollut juurikaan kiinnostunut tehtävästään ja kävi kysymässä meiltä numeron, muttei ohjeistanut mitenkään, että missä vaiheessa pitää mennä valmistautumaan jne. Olin sitten vähän pallo hukassa että uskaltaako tässä nyt mennä tuonne odottelemaan vai ei, lähdettiin jos kolmantena, ja sanna kävi hakemassa saran autosta kun olin rataantutustumisessa.



lähtö tapahtui vinosti rataprofiilin nähden ja kakkosena mentiinkiin sitten jo toiseen suuntaan


ja putkelle sen jälkeen kaksi hyppyä ja sylkkäri, mutta ennen toista hyppyä sara päätti mennä moikkaamaan ritvaa, joka seisoi parin metrin päässä, ja haisteli farkut oikein urakalla, piti sitten oikein käydä sara hakemassa pois, kun ei äänellä tullut, siihen meni sitten reilut 10 sekkaa hukkaan ja kisa oli sitten siinä,


no ei mitään jatkettiin eteenpäin, siis se hyppy, sylkkärillä hyppy


ja kepeille, jotka sara meni kävelyvauhtia, ihan unessa, siitä sitten hypylle samaan putkeen ja noi samat kaksi hyppyä ja kaarto muurille ja putkeen josta pääsin ottaa hyvin sitten ennakkoa ja menin seuraavan hypyn taa odottaa ja sara ampaisikin sieltä tosi hienolla vauhdilla


no tämän jälkeen sitten tuli hyppy ja seuraava este takaa, jonka sara veti sitten pitkäksi ja lähti kohti metrin päässä estettä istuvaa toimitsijaa (tai aidan takana kuvaavaa sannaa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy, katse kohti sannaa) ja tästä sitten kielto.


no eipä mitiä, taas meni viis sekkaa lisää, ja jäljellä vielä pari hyppyä, jotka mentiin vauhdilla ja vedin maalin jälkeen vielä viisi metriä lisää, ihan vaan harjoituksen vuoksi, että vika estekin tulisi suoritettua kunnolla ja vauhdilla. tulos: aika 66,78, etenemä 2,05, aikavirhe 26,78, ratavirheet 5, tulos 31,78. huhhuh.


Tuolta eka radalta ei muuten tullut yhtään nollaa, mielenkiintoinen pointti ykkösten kisasta, vaan kolme muuta vitosen saanutta miehittivät palkintopallin.

Kakkosradalta ei sitten olekaan kuvia, kun ajateltiin ettei nyt ainakaan kuvaaja pääsee häiritsemään kisasuorittajia (pitäähän mun radalla miettii onks tukka hyvin jne. heh)
tuomarina oli mm-kisoistakin tuttu ruotsalainen Nalle Jansson, mukava mies ja hauska hattu.
Rata oli oikein mieluisa mulle, oli jopa muutamia teknisiä kurveja, eikä pelkkää sivulla juoksemista, harvinaisempaa herkkua ykkösissä. Lähtö oli sivuttain rataan nähden ja siitä heti jyrkkä kaarto toiselle hypylle, jonka otin ekan takaa vastakkaisella ja vedäti saran kakkosen yli jotta sain hyvän vauhdin puomille ja sain vältettyä puomin alla olleen ansa putken. puomin jälkeen valssilla puolen vaihto ja hyppy kovaa vauhtia ja vartalonkäännöllä 90 astetta hypylle, siitä taas 90 ja hypylle, ja siitä suoraan eteen hyppy, eli kiva kieputus ja sopii meille sain saran tosi hienoon vauhtiin ja osasin töpötellä askeleitanikin (alan oppimaan), siitä sitten olisi ollut suora linja enkkulaiseen putkeen, mutta mitä ihmettä, sara karkasi KEINULLE, haloo. no tähän tietty syynä parin illan treenaaminen ja nakittaminen keinulla, sieltähän ne namit tulee. Tulos siis HYL. no ei mitään jatkettiin vauhdilla putki siitä aalle ja siitä 90 oikealle putkelle joka meni puomin alta, siitä sama hyppy mikä oli kakkosena, ja siitä hypyn kautta kepeille, jotka meni aivan loistavasti, siitä sitten tuolle aiemmalle enkkulaiselle ja siitä sitten keinu, no nyt sitten piti saran arpoa että saako siihen keinulle tulla, kun äskenkin haettiin pois, ja keinun jälkeen jäi maata haistelemaan että missä se namikippo oikein olikaan, hah. vielä kaksi suoraa hyppyä ja oltiin maalissa. hitto että harmitti mutta toisaalta olin tosi tyytyväinen kun mentiin niin vauhdilla, aikaahan ei saatu kun tuli tuo hylly, mutta sannan puheiden mukaan olis menny hienosti alla ihanteen.

nyt sitten odottelemaan agirotua, jossa saralla jo perjantaina startti ja lauantaina yksi ja su sitten joukkueet. tuota viikonloppua kyllä odottelen kuin kuuta nousevaa, luvassa mökkeilyä schapeporukalla ja mahtavaa kisafiilistä. sitä ennen pitäisi mennä töihin sm kisoihin, jonne on tulossa muuten ennätysmäärä osallistujia. perjantain kolmosten kisoissa, jotka siis käydään siinä sm radalla, on yli 500 starttia!! huhhuh, maksejakin oli jotain päälle 120. pitkä ilta luvassa, kun starttaamaan päästään joskus kuuden maissa vasta. Onneksi kisat käydään kolmella radalla niin ei ihan pikkutunneille veny. Jokohan parin kolmen vuoden päästä olis mun ja selman aika, heh. siinä mun tavoite. selma kun on medi niin vähän realistisempaa tuo kolmosiin meno, kuin juuri ja juuri maksi saran. Tuija Kokkonen muuten suositteli mittauttamaan saran uudestaan parin vuoden päästä.

Siinäpä meidän agikuulumiset. lisää sitten agirodun jälkeen. Tänään sitten vetämään eka treenit koulutusohjaajana, ja omalle treeniryhmälle vielä. kauhee kuumotus olisi päästä itse treenaamaan jo.

Jee!

Sara ansaitsi tänään Heinolassa itselleen TK1-koularin. Hyvä Sara! Kolme koetta ja kolme ykköstulosta! Ohjaaja oli taas edellisiä kertoja hankalampi mutta hyvin se Sara selviytyi siihen nähden.

Sara oli luokan ensimmäinen koira, ja muahan kävi sitten kauheesti stressaamaan olla eka. Vähän helpotti tieto että paikkamakuuryhmät menee ekana molemmat ja sitten yksilöliikkeet. Empä vaan arvannut että ollaan molemmissa paikkamakuissa.

Eka ei ollut kauheen kiva, oltiin eka koirakko ja kehä oli mielettömän iso, oltiin kaukana kaukana keskellä isoa ravirataa, Sara vähän kyttäs kun yleisö, kaikki ihmiset ja Markokin jäi niiiin kauas. (pitäs varmaan harjotella myös isommilla aukeilla yksin nököttämistä keskellä laajaa aukeaa, ja jos marko on mukana niin että se jää jonnekin sadan metrin päähän oikein) En oo ihan varma kauan paikkamakuuta ois mennyt, arviolta minuutin, niin viereinen koira nous seisomaan ja lähti siitä sitten haistelemaan Saraa, Sara ei ihan eka huomannut sitä ja kun toisen kuono koski siihen niin pomppas säikähtäen ylös. Molemmat koirat kiinni ja kehän ulkopuolelle. Ei ollut mulla vissiin sääntökirja hanskassa, rupesin mielessä laskeskelemaan että aika paljon pitäs kymppiä tulla että tää ois ykköstulos. Sitten arvosteluun molemmat koirat takas ja iloinen ylläri tälle sääntöjä osaamattomalle kun tuomari toteskin vaan että "ja te uusitte". Päästiin sitten seuraavan ryhmän vikana koirana uudelleen. Hyvä sinäänsä, olipahan vaan tuskaa kestää odottamassa se toisenkin ryhmän luoksepäästävyys, Sara ei ois millään jaksanut odottaa...Hauhau vaan.

Luoksepäästävyys 10 - hyvä hyvä ei väistäny. Mikä sinäänsä oli aika ihme koska oli juoksutarkastuksessa ihan että yäk ällö mies.

Paikallamakuu, se toka 9 1/2 - Piippas välillä hissukseen, mutta ei kuulunut tuomarille asti. Oltiin nyt kehän etureunassa mikä oli huomattavasti helpompi paikka ja matkakin koiran luo tais olla lyhyempi. Saralla vaan se eka yritys näky jo selkeesti ja oli aika levoton. Keskellä rupes sitten takajalla rapsuttamaan korvaa tai ponnaria. Olin ihan satavarma että se nousee siitä ylös ja ravistelee tms, kuten on tehnyt kerran reenatessa. No ei noussut vaan korjas ittesä ihan nätisti. Huoh!

Seuraaminen kytkettynä 9 - paras hihnassa seuraaminen näistä kolmesti kokeesta. Liikkuri unohti teettää pysähdyksen.

Seuraaminen taluttimetta 8,5 - no ei enää sit niin hyvä, sillä ei sit vissiin motivaatio kestäny ku yritti tosissaan hihnassa seurates ja ei tullut palkkaa ja mä en varmaan taas muistanut kehua kunnolla. Juoksuun lähtiessä se läks kuin oltas oltu lenkillä juoksentelemassa, meinas mennä liikkurin luo asti. Sain korjattua vasta uudella seuraa käskyllä kun otettiin käyntiin. No mutta hei ei niiiiin huono kuin Hyvinkäällä...

Liikkeestä maahanmeno 7 - oliks tää se Saran bravuuri. Hahahha. Ennen liikettä oli joku ihmesählinki jossa Sara ois halunnut mennä käymään liikkurin luona, ja tuomari sano että anna käydä kerran haistamassa kun kiinnostaa ja se kävikin (mikä ihme juttu tää on, Sara ei yleesä oo kauheen kiinnostunut vieraista ja eilisissä agikisoissa se haisteli antaumuksella tuomarin kesken radan). Johtuiko sählingistä, siitä että oon reenaillu sitä hiton seisomista suoraks vai mistä, mutta se ei mennyt maahan eka käskyllä (?!!!) en tiedä mistä ees tajusin mutta tajusin että se jäi seisomaan ja annoin toisen käskyn sallitun matkan sisällä. Huh!

Luoksetulo 9 1/2 - lopun perusasento tais olla hieman vino, vai tulikohan se siihen niin että istu eka hitusen vinoon ja korjas sitte itte. Muuten oikein jees niiku yleesäkin.

Liikkeestä seisominen 7 1/2 - otti vähän askelia käskyn jälkeen ja sitten lopussa kun menin viereen niin pyöri sivulla täydellisen puoliympyrän. Väisti varmaan mua kun katto että toi on ihan kauhuissaan ja jännittää...Mut hei, se pysähdys oli suora!

Estehyppy 10 - No se oli ihan normaali

Kokonaisvaikutus 7 - ohjaaja oli aika kauhee koko suorituksen ajan, vähän vois koittaa kontrolloida sitä jännitystä. Tosin ohjaajalla oli niin kauheen iso toive että se kolmas ykkönen tipahtas just nyt ja vois hetkeks lakata jännittämästä niin olihan siinä "paineitakin" enemmän kuin kahdessa ekassa kokeessa. Tuomari kommentoi että se selkeesti osaa jutut mutta ei oikein jaksais keskittyä koko suorituksen läpi, ja oli ihan oikeessa. Olihan Sara-parka varmaan vähän väsykin, tällä viikolla kun on ollut miltei joka hiton päivä jotain reeniä ja eilen oli agikisat ja käytiin vielä piitkä lenkki ja kaikkea. Ja joku daiju otti sen taas autosta ennen omaa vuoroa aivan liian aikaisin jolloin se käytti sen parhaan tekemisenfiiliksen ja isoimman intonsa siihen turhautuneeseen miks me ei tehä mitään haukkuun. Sitten kun se oli hiljaa niin palkitsin sen sillä että nyt voidaan tehdä jotain ja ennen omaa vuoroa oltiin tehty jo varmaan yli yhden reenin tarpeiks juttuja...Ja sekin vielä että mäki ku jännitän niin ei se haukku ainakaan laukase sitä jännitystä...

Tuomari oli siis Ossi Harjula ja kokonaispisteet 175p. 1. tulos -> TK1

Piste kolmossijasta. Hitto.

Oikein mukava tuomari ja oli taas aikaa ennen liikettä valmistautua, mä ikävä kyllä olin vielä vähän siinä Pörsti-paniikissa että apua apua pakko olla heti liikkeen jälkeen perusasennossa tai oikeastaan jo suorittamassa seuraavaa liikettä. Ja musta on myös mukava kun tuomari kommentoi ne liikkeet, ei tartte miettiä että mistä pisteet läks jos jäi epäselväks.

Nyt Saralla ois aineskin viikko ansaittua tokoreenilomaa, ja toivon mukaan lomailu lisää vaan motivaatiota entisestään ja sitten aletaan uudella innolla katsella niitä avoimia että missäs ollaan menossa. Jos nyt liikkeet tulee kisakuntoiseksi toivotulla tahdilla niin tarkotus ois viimeistään schapemestiksissä olla avoimessa, tai ehkä yksi koe ennen niitä. Syksyllä kuiteskin.

Paikkamakuu - ollaan vielä aika kaukana, kotipihassa oon käynyt piilossa ja ollut jonku puolisen minuuttia maks. Pitää ruveta harjottelee Mujusen kirjan ohjeen mukaan käsipeilin kaa selin seisomista ja auton ikkunanläpi, että tulis varmaks alusta asti.

Seuraaminen - ihanaa, päästään siitä lenkkeilystä hihnan kanssa eroon ja voidaan treenata vaan yhtä seuraamista! Nyt koesuoritusten jälkeen on aika paljon korjattavaa että löydetään se sopiva tie haahuilun ja edistämisen väliltä. Hidas kävely lisäyksenä ei tuottane ongelmia se sujuu Saralta paljon paremmin kuin juokseminen. Oma tavoite on että seuraaminen ois semmosessa kuosissa ettei siitä tarvis enää seiskaa ottaa. Pitää vaan muistaa reenata sitä, palkata siitä, säännöllisesti. Tehdä siitä se superijuttu Saralle. Ja just että se vaan itte jaksaa ylläpitää sitä.

Maahanmeno - onnistuu kokonaisena liikkeenä, kait näitä pitää ylläpito reenaa kun tänään ei mennykään putkeen...

Luoksetulo - mitä kerkesin avoimia tänään kattoa niin kai sillä mitä se on reenatessa ollut niin kymppi tippus. Ylläpitoreeniä.

Seisominen - no tän päiväsen pyörimisen jälkeen pitäs kai vähän tarkentaa ja palkata siitä että on vaan samoilla tassunsijoilla vaikka mä heittelisin kärrynpyöriä, eikus en osaa heitellä kärrynpyöriä enkä aatellu opetella mutta enivei. yleensä on onnistunut kokonaisena liikkeenä.

Noutaminen - no joo. isoin työnaihe. Osaa pitää kapulaa suussa (oikeaoppisesti) kiitos-sanaan asti, toki oon teettänyt varsin kohtuullisia=tosi lyhyitä aikoja kun varsin uusi taito. Osaa olla varastamatta heitetylle kapulalle. Osaa lähteä käskystä hakemaan, kierto kapulan taakse vaiheessa. Osaa tuoda mun luo mutta tällä hetkellä luultavasti sylkäsis eteen. Sivulle tulo kapula suussa on se isoin työnaihe. Mutta meil on aika hyvät ohjeet siihen miten sitä työstetään.

Kauko-ohjaus - onnistuu kokonaisena liikkeenä mutta tuomarista riippuen voisi kattoa istumiset snadisti vajaiksi ja rokottaa pisteissä, pitää niitä tehdä ihan yksittäin ja läheltä ja vaihellen niin että tekee ylös asti oikein ja palkata niistä reilusti. Mitä oon pari avon koetta kerennyt nähdä noissa missä on oltu alokkaassa niin hiton monella koiralla näyttäs olevan ongelmana että kun ne jää maahan niin ne pysyy maassa. Meillä on odota käsky (sama kuin luoksetulossa) siihen jättöön, reeniryhmässä neuvottiin että ois kaukkareihin ihan oma. Pitää kokeilla ostasko se jonku uuden odottamiskäskyn, sellasen minkä muistan sitten itekin.

Estehyppy - onnistuu pienellä käsiavulla kokonaisena liikkeenä. Vähän ihmettelee takas päin hypätessä että tulenko sivulla vai mihin, hyppy-käskyllä siis. Sivulle käskyllä saattaa tulla ohi. Uus käsky vai käsiavuilla liike niin tutuks ettei enää mieti? Paikkaa esteen keskellä pitäs vahvistaa reilusti.

Näiden lisäksi pitäs vahvistaa sivulle tuloa liikkeenaloittavana juttuna niin että se tulee salamana sivulle ja ei laske kontaktia jos liike ei heti alakaan, odottaa vaan tarkkaavaisena toimintaa. Ja haukulle vois yrittää tehdä jotain, tosin odotusaika ei onneksi oo enään pitkä kun ei oo sitä hemmetin luoksepäästävyyttä. Osaahan se hetken jos toisenki olla hiljaa, kolmannessa on jo vähän työtä.

Niin ja nyt aion ottaa ihan oikeesti sen alokasluokan Selmankin kanssa työn alle! Aloitan heti tänään kotipihareeneillä! 10.7 järkkää schapendoes ry möllitokon ojangosssa ja aattelin mennä Selman kanssa nakkiluokkaan ja jos Saran paikkamakuu on kuosissa että uskaltaa kokeilla niin mennä kieli poskessa ihan rennosti ja vitsinä sinne avoimeen kokeilemaan, jännittämättä.