perjantai 29. huhtikuuta 2011

uusi treeniblogi!

Tein Saralle uuden treeniblogin niin en spämmää tätä blogia ihan täyteen tokopulinaa vaan voin analysoida niin paljon kuin sielu sietää sitä varten olevassa blogissaan :) Blogi on ainakin kokeeksi vain kutsuttujen lukijoiden käytössä, laittakaa tänne vaikka kommenttia tai ilmoitelkaa mulle muuta kautta jos haluatte edelleen lukea sivukaupalla pulinaa Saran matkasta tottelevaisuusvalioksi :)

http://sarantreenit.blogspot.com/

torstai 28. huhtikuuta 2011

Längelmäellä toko-opissa

Pääsiäismaanantaina oli kiva herätys viideltä ja matkalle kohti Längelmäen Kana-Areenaa ja Hanna Helmisen tokokoulutusta. Koulutus oli alunperin schapendoeiselle mutta schapeja jäi puuttumaan ja perui muutama joten loppujen lopuksi schapeja oli vain puolet, hyvä että saatiin muun rotuisia tuuraajia, kiva ja antoisa päivä saatiin kuitenkin.

Aluksi jutusteltiin ja käytiin läpi koirakoiden ongelmia, Sara ja Selma sitten molemmat ehtivät ekan kerran omalle vuorolle vasta lounaan jälkeen. Kellotettiin 10 minuuttia per koira, toisten kanssa aika venyi vähän pidemmäksi, itte oon sen verran säntillinen että kun huudetaan "aika" niin koen että pitää mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti vaihtaa vuoroa. Hieman tuntui että Saran osuudet jäi lyhyiksi verrattuna joihinkin, etenkin kun eka oli ajallisesti vielä 10 minsaa lyhyempi, vissiin ainoa sellainen :) Osaltaan taas sitä että oon yleensä äärettömän huono keksimään "ongelmia" tällaisiin koulutuspäiviin. Noh, onneksi yleensä eniten oppii, tai jää päähän, kun kuuntelee muiden osuuksia. Ekan kerran olin kattomassa niin koira jonka kanssa olen itte treenannut tekee ja mä olen siinä ulkopuolella, se oli ihan älyttömän hyödyllistä! Sai irti ehkä eniten ikinä! Kun ei tarttenut keskittyä mihinkään muuhun kuin kuuntelemiseen ja silti kyseessä oli oma koira ja oman koiran ongelmat. Siis kun marko & selma teki.

Selma


Selman kanssa katsottiin ruutua ja noutoa, kolme ongelmaa oli mietitty etukäteen ja kaksi vain ehdittiin katsoa, Selmalta jäi pois seuraaminen, mutta ratkaisu siihen ois kuulemma ollut sama kuin Sarallakin.

Ruutua

Ajattelu ei ole pahasta, jos se ajattelee mitä on tekemässä ja menee vähän hitaampaa niin se on parempi vaihtoehto kuin että kaahottas täysiä tietämättä että mitä tekee. Hyvä että joku sanoi näin, jatketaan ruututreenejä näitten oppien pohjalta Sempun kaa. Syytän taas itteäni kun en voi ymmärtää kun se ei toimi niinkuin Sara. Semppaa katellessa totesin taas ittelleni että jos vielä vähän lisää hinkkaan pelkkää aloa niin tapan sen viimesenki tokoinnon, se on niin tohkeissaan kun saa opetella uutta, yrittää ja AJATELLA. Sara ois varmaan ihan mielissään vaikka tekis kaks tuntia putkeen alokkaan liikkeestä maahanmenoa kun vaan palkkaa tulis..
-Ei niinkään Selmaan liittyen, mutta hyvä pointti, ruudun reunat saa olla mutkalla ja vähän sinnepäin, niitä ei välttämättä kokeessa suoristeta joka koiran jälkeen.
-Sempalle namialustalle menotreeniä irrallaan ruudusta
-namialusta lähellä ja seiso ja heitetään nami palkaksi.
-virittelyt mukaan jo nyt, esim "edessä", yritetään saada koira vähän possuilemaan ja varastamaan sinne.

Noutoa
-älä kato koiraa
-kuppinoutoa
-jäykkänä seisominen tarkoittaa palkkaa = kiire!
-sekunti vapaa - saa ottaa (mitä lie oon tarkottanut ylös kirjatessa..)
-aamuruualla
-kapulan vaihtelut
-perusasentoon tulo täysin superhyväksi ja varmaksi ilman kapulaa ennen ku vaaditaan sitä kapulan kanssa
-Semppa näytti olevan tosi tohkeissaan kun sai tehää kivaa juttua.

Sara

Seuraamisen harhailuongelmat

-Asennetreeniä!
Aloiteltiin sillä että Saran piti istua sivulla ja sanoin sille seuraa, kehuin seuraa-sanalla ja palkkasin. Pari kertaa niin. Kun meinas piipata niin tehtiin niin että kun sanoin seuraa niin käsi oli jo matkalla taskuun, ei piipannut, toisen kerran niin, sen jälkeen ei piipannut enää seuraa-sanalla vaikka oli viive. Hanna häiriköi. Kehua seuraa-sanalla ja sen jälkeen palkka kun piti kontaktin. Jokaisesta seuraa-kehusta ei kuitenkaan tullut palkkaa. Kun erehtyi katsomaan niin "höpsis sentään mitenkäs se nyt tolleen" ja lopetettiin ja aloitettiin uudestaan alustaan.
-Tuntu tosi hyvältä, just jotain tällästä oon kaivannut meidän seuraamisongelmiin, sitten vasta kun istuu sivulla kunnon asenteella jatketaan ton harjoituksen kanssa liikkeelle asti ja häiriöitä liikkeisiin.
-muistiinpanoissa lukee että "aina ennen palkkaa hiljasuus, seuraa, palkka" eli pitää ilmeisesti myös olla hiljaa ennen sitä seuraata :)

Luoksetulonpysähdystä

-kierrätyksissä voi pysäyttää myös jo menomatkalla, ettei aina siinä yhdellä suoralla. Ja silti tulee palkka-> usko siihen että aina ku pysähtyy ni palkka lentää.
-kun koira "lintsaa" on yleensä itse ruvettu ekana lintsaamaan
-stoppikohdassa voikin olla vapautus, kiva paikka, kiva kohta. Näitä kun tekee niin muistaa itse liikkua esim. sivulle ettei muistuta liikaa koetilannetta.
-stopeista uudestaan kierrätyksiä, mitä on tehtykin.
-voisin tehdä kahdella tolpalla kierrätystä niin ei ois niin helppo ennakoida yhdessä kohdassa
-luotava se usko siihen että palkka tulee kun pysähtyy, pysähtyminen on kannattavaa. Koiralle ennemmin sellainen olo että "oho, vitsit, se palkka tuli noin nopee ja en ollut viel ees kunnolla ehtinyt pysähtyä"
-naminheittely tai pallo jonka palauttaa ja saa namin kuulemma käy ihan hyvin kans.
-kutsuni pitäisi olla rauhallisempi ja vähemmän iloinen, kun koira lähtee niin kauheeta kyytiä tulemaan että vaikka osais stopin niin ei ehtis pysähtyä. Voisin yrittää sanoa käskyä hieman aiemmin.
-ilme on kuulemma hyvä, oon tainnut kuulla samaa ennenki, just luoksetulojen yhteydes :)

Saran kanssa tehtiin myös palkkana ja varsinaisen tekemisen välissä namin heittoa. Jossa heitin yhteen suuntaan namin mahdollisimman kauas ja sanoin saa ottaa  ja kun kääntyi niin heitin jo toiseen suuntaan. Juokseminen tyhjentää pään (ja koiran saa irti ohjaajasta jos sitä ongelmaa).

Kolmas ongelma minkä olin ottanut, ja mietin jälkeenpäin että ois pitänyt sitä kattoa kyl ku moni katto tota luosketuloa niin ois ollut paikkamakuut. Tehtiin lopussa yhteisiä häiriöpaikkamakuita, mutta oisin vielä kaivannut vinkkejä ja näkemystä siihen miten siitä tehtäs semmonen kympin paikallaolo eikä semmonen toivotaan parasta paikalla olo. Tehtiin yks kokonainen makuu, kurkin kovasti ovelta Saraa kun jännitti pysyykö se yhtään, näin jossain välissä kun sillä heilu häntä. Sitten tehtii ympyrässä käskytyksiä vuoronperään, joka toinen jne. Hyvä pointti että käskytys voi olla myös nopeeta. Sara ei naapureiden käskyistä tai asennoista välitä, kertaakaan ei mennyt muiden käskyllä mihinkään suuntaan, ainoo vaan että pari kertaa jouduin ylösnousuun antamaan kaks käskyä kun makas niin muka tarkkana että ei saa nousta vaikka häiritään. Maahan meni nyt joka kerralla. Hyviä treenejä tämmöset. Semppa näky menevän ei ihan joka käskyllä johonkin suuntaan joten edistystä sekin, kotona tein joskus sitä että luettelin kaikenmaailman sanoja ja Sara ei mennyt yhelläkäään väärällä, Selma istu ja makas vuorotellen tuli mun suusta mitä vaan. Niin hei, nyt ehkä jo pari naapurin käskyä ohitti... Paikkamakuussa Semppa nous ylös, oisin sen arvannut jo etukäteen ettei malta..

Muita pointteja

Omat kriteerit voi olla tarkempia kuin sääntökirjan suoritukset, mietin että Saran ruutua varmasti tarkentaisi jos se ruutu olisi aina tosiaan se yksi kohta ruutua eikä mikä vaan. Aukes myös korjaukset, en tiiä mikä älyhäiriö mulla on ollut mutta oon yrittänyt tehä tosi vaikeita ruutuun korjauksia. Mutta kun korjataan ruudun sivusta, tai ruudun sisältä oikeaan kohtaan niin oikeassa kohdassa on ekana alusta. Ruudun korjauksissa ei kannata käyttää käsimerkkiä.

Vauhtinoutoa voi tehdä namirasialla. Näytti aika näppärältä kun yksi koirakko teki, taidan kokeilla Saran kanssa. Vauhtinoutoa voi jatkaa niin että kun kapula on jäänyt maahan niin uudestaan hakemaan leikityksen jälkeen.

Eteentuloon vinkiksi, meidän koirat ei tule eteen, pallo liivin helman alle ja kädet sivuilla kisanomaisesti ja sieltä vapautetaan pallo (kokeessa kädet sivuilla meinaa palkkaa) tai liivin reuna toiseen suuntaan ja siellä voi olla nami.

Hyvä pointti oli myös että ei saa olla kahta erilaista noutoa, hauska nouto ja koenouto.

Huonoryhtisellä seuruulla pystyy näkemään koiran.

Käskyllä kehuminen esim. seuruussa -> kokeessa tulee kehu. Eli käsky toistettas sillon kun tekee tosi hyvin, ei sillon kun menee huonommin. Tän ostan niiiiin heti :)

Jos koira haluaa tsekata ja nuuskutella kentän niin sitten se kenttä kierretään että se saa sen tsekata. Hyvissä ajoin paikalle kokeeseen.

Liikkeestä maahanmenoissa se kädellä maahanauttaminen voikin olla hidastava tekijä.

Hitaassa käynnissä askelten väli lyhenee, vauhdin ei niinkään tarvitse hidastua. Juoksussa kädet nousee, asento muuttuu, vauhti ei niin kauheasti kasva. Hidas käynti askel on lyhyt ja rullaava. Harjoituksina voi tehdä pitkiä suoria vaikka nami nyrkissä eri intervalleilla.

Kisanomaisessa treenissä voi tosiaan tehdä vaan osia liikkeistä, kaikki onnistuu treeneinä :)

Keulimisesta esim. hyppyä treenaamaan siirtyessä nipottaminen on vähän turhaa jos treenin kohde on hyppy.

Hyppyä edestakaisin voi tehdä niin että molemmissa päissä on kupit ja assari tai kaksi niitä täyttämässä.

Ruudunpongaus treeneissä palkka tai alusta että vahvistaa että suunta oikea. Alusta viedään yhdessä jotta luja usko että se on siellä.

Ruudussa voi kuunteluna teettää esim. m-s-m.

Virittelyistä ja siirtymistä tuli mieleen että voisin kyllä nykyistäkin selkeämmin kertoa saralle mitä tehdään seuraavaksi. Esim. että siirtymän aikana todetaan että mennään tekemään se ja se. Tosin samasta paikasta alkavien liikkeiden kanssa pitää sitten olla ööh nopeempana. Mutta aineski nyt treenaillessa voisin.

Kokeessa palkatessa kehulla täytyy ohjaajalla olla "jes" samanlainen olo kuin ois sillonki ku antas namia, aidosti ilonen.

Mulla on muistiinpanoissa myös kohtia kuten "kehukehu-sivu-palkka" josta en kyllä enää mitenkään muista mihin se liitty.

Lonkalle heitosta paikkamakuusta Hanna taisi sanoa että itse käy siirtämässä koiran tassun oikeaan asentoon, taidampa kokeilla Saralle samaa nyt järjestään jonkun aikaa, kotona oon vähän vastaavaa tehnytkin.

Jos koiran tehdessä "väärin" ollaan vaan hiljaa niin mitenkäs sitten koe, jossa ollaan vaan hiljaa? Hyvä pointti, ostan heti. Saralla toimii semmonen höpsispöpsis mitenkäs tää nyt menikään hupsista.

Kaukot pitäs onnistua myös ilman ohjaajan käsiapua suullisella käskyllä. Ei niin että yritetään niillä käsimerkeillä liikuttaa koiraa, evl:ssä ollaan niin kaukana että käsimerkit on jo aika tehottomia jos koira ei ilman niitä nouse.

Hanna tekee paljon kaukoja niin että on maassa koiran vieressä ja pitää takajalasta kiinni.

Oli oikein antoisa ja mukava päivä, on se niin kiva kun on erilaisia kouluttajia joilta kaikilta saa hieman erilaisia pointteja eri asioihin. Tykkäsin kovasti Hannasta ja koulutustavoistaan.

Tärkeimmät annit: uskallan jatkaa Sempan ruututreeniä vähän hitaampana, oma valaistuminen siitä että Sempan treeneihin on sisällytettävä enemmän uuden opettelua ja sen mielestä hauskoja asioita ettei se kylläänny. Ja Saran kanssa ASENNEseuraamista!

tiistai 26. huhtikuuta 2011

kaikkee tokoo

Viel ku muistas..

Kotona

Kaikkee pientä töitten jälkeen. Lähinnä Saran kaa, Selma ei oikein tunnu innostuvan kotipihassa tokoilusta. Vaikka onki räkyttänyt hulluna kun Sara tekee. Sara ootellut vuoroaan hiljaa. Tänään vapaapäivänä Saralle oman piilotusta ja ylipitkää paikkamakuuta ja istumista. Haisteli kerran oikein antaumuksella maatessa ja sanoin että höpsispöpsis toi ei kyllä käy, sen jälkeen oli paaaaljon parempi. Makoili oottelemassa myös ku Semppa teki ja kerran erehty seiso-käskyllä seisomaan. Istu suorassa vaikka kävin vinossa sisällä ja roskien vienti reissun aikana teki makuun, näytti hyvältä palatessa.

Omat on löytynyt kivasti, palautuksessa pureskelee, kolmella toistolla pureskelu pahinta eka kerralla. Semppa teki tunnarilla pitotreeniä, voisko nää koirat yhdistää, se pitää kapulaa niiin nätisti, mutta oman etsimisestä ei kyllä ollut sillä mitään muistikuvaa.

Sarkki on tehnyt kans vähän seuraamista ja tänään kaukojakin kun muistin että neki ois olemassa ja työn alla. Palkkailin pitkällä matkalla aina yhdestä vaihdosta. Prrrrr-maaaa tekee oikean maahanmenon jopa vähän matkanki päästä mutta mitenköhän mä siitä ny jonku yhen näpsäkän käskyn keksisin. Ne näytti kyl ihan hyviltä sieltä missä olin. i-s tein lähempää niin kaikki onnistui :) Seuraaminen on taas ollut semmosta lyhyttä päätöntä suunnitelmatonta ja tavoitteetonta. Just näin.

Sempan kanssa kotipihassa jatkossa pikareenejä joissa se tekee koko sen aikaa kun on siinä. Selkeä alku ja loppu. Se ei oikein tossa kotipihassa oo kyllä parhaimmillaan. Tai sit mä en oo sen kaa. Asennetta tarttis.

Heurekalla

Olipas ihana auringonpaisteinen ilma ja joka nurtsikaistaleella koiria ja koiraporukoita treenailemassa.

Semppa on hskh:n sm-joukkueen varakoira vaikka ei päästy edes sinne joukkuekatselmukseen mutta alempiin luokkiin jäi tilaa katselmuksen jälkeenkin niin Semppa sit pääs varalle. Päästään siis joukkueen treeneihin, sillon ku päästään, harmi että joukkueen treenipäivät on tiistaisin jollon mulla on vedettävät treeniryhmät ja perjantaisin kun on schapetokot.

Selma teki makuut ja istumiset muitten kanssa, Ihan hyvin se Sempaks oli, palkkailin makuusta tihee kun uus paikka ja heti alkuun makoilut, nurtsialusta ei ihan kauheesti tuntunut haittaavan, kerran oli noussut istumaan ku kävelin pois palkkaamasta, liekö huolimaton jättö palkkauksen jälkeen. Tais nousta naapurin käskyllä sitte sivulle. Istuminen, tosi lyhyt, Tehtiin seuraamista, mistä en kyllä muista muuta kun että Pialla oli pari hyvää pointtia siihen. Tehään nyt kuurina niin että lyhyitä pätkiä jotka loppuu aina perusasentoon josta palkka. Lopuks vähän avon kaukoja läheltä, joissa voisin ite olla tarkempi ettei ne tassut heilu palkatessa.

Semppa ootteli siinä kattelemassa kun Roki teki, on se kiva ku koira osaa olla tekemättä mitään, viel ku muistas että sille oli kans joskus tarkotuksena opettaa käy siihen -makoilu.

Viikki-treenit

Sannan & Sannan kaverin kanssa omalla pellolla. Alkuun paikkamakuut ja istumiset. Olikohan ne aika lyhyet. En oo varma sanoko Sara kerran piip vai oliko se joku lintu. Ihan kivasti se oli, pää pyöri makuussa yllättävän vähän. Istuminen siistihkö.Ei siis oltu piilossa, kääntelin välillä selkää.

Yritin tehä kauheesti ootteluita sen kanssa ja alkuun jakso ja maltto tosi hyvin, mutta selkeesti ei kestä mitään puolentoista tunnin treeniä ootteluilla. Dääm. Oli ihan pöljänä että miks me täällä pellolla mitään tehdään. Pääsin seuruuttelemaan 10 kerran satseja tsekattujen roskien ohi aika moneen otteeseen. Yks metalli, nous nihkeesti nurtsista. Se vauhtipalkka nostosta? Pelkkiä nostoja? Tolppien kierrätyksillä stopit oli kökköjä. Ruudun tein alustalla jonka kävin näyttämässä kun oli vaikean värinen. Löys.

Komens enempi ku sopimuksessa, mutta kun ei ollut autoa niin en voinut vienä autoon jäähylle kun olin kerran sanonut ja se ei toiminut. Höh. Lopuks seuraamista Sannan käskyttämänä, taas kateltiin jotain maassa olevia roskia ja piti kytätä kun takaa käveli ihmisiä kohti. Voisin kuulemma ajatella ottavani perusasentoihin pysähtyessä askeleen ihan snadisti koiraa kohti, riittäs että ajattelen niin ei varsinaisesti mitään näkyvää askelta niin se jäis kivemmin. Ymhh. Vielä kun saan aivot-jalat koordinaation toimimaan. Yritetään.

Sarkille omalla pellolla treenailu oli ehkä kauheen vaikeeta, vaikeempaa ku vieraissa paikoissa.

Pienimuotoset schapetokot

Lahden näyttelyn jälkeen Tuijan kanssa tokoilemassa. Molemmat koirat oli hajujen perään. Aargh. Sara kellitteli hiekassa ja paineli nenä maassa menemään. Ja autosta yhdessä kentälle meno oli taas niin hemmetin vaikeeta.

Yhessä paikkamakuut ja istumiset. Menin vinoon piiloon ja sinne se Sarkkipossunen taas oli kääntynyt. Äänetön kyl. Istuminen oli suora. Semppa teki markon kanssa. Tuntuu pysyvän parhaiten maassa kun ohjaaja tuijottaa maata koiran ja ohjaajan välissä. Ruvetaan kyl ny niin treenaamaan noista paikallaoloista parempia, tyhmiä pistemenetyksiä jos niistä lähtee..

Semppa hösäs sekä markon ja mun kaa, oli taas vähän vaikeeta. Mä en oikein osaa toimia kun se ei oo Sara.

Sara teki kaikennäköstä. Mikään ei oikein ollut kauheen hyvää. Plaah. Istumisessa tais istua ja ruutuunkin löysi. En muista enää kauheesti. Hyppynoudossa ei pongannut heti kapulaa ja lähti jonkun hajun perään. Voi aargh. Seuraamisessa harhaantu hajujen kohdalla muuten oli ihan ok. Pysähtyä ei osannut luoksetulossa niin yhtään. Istuminen tais olla aika perus. Olin levitellyt merkkejä maahan sikinsokin häiriöksi, ja ennen paikkamakuuta varasti lähimmälle, sen jälkeen ei tainnut enää olla kiinnostunut niistä. Kapulat oli rivissä kentän reunassa, kerran piti käydä katsomassa ja sitten saivat olla. Miten sen ekan kerran sais jäämään pois?!

Eilen vietettiin päivä Hanna Helmisen opissa Längelmäellä, siitä sitten oma postauksensa. Piti saada nää pois päästä kun en meinaa enää muistaa. SM-joukkueen treenit jää tänään väliin kun marko ja auto menee ojankoon hallikokoukseen, joten pitänee mennä sinne treenailemaan tai tyytyä aurinkoiseen iltalenkkiin.

Ainiin, näyttelystä pukkas molemmille tytöille eehoota, tyhmää ku ovat vaihtaneet sen nauhan värin rumemman väriseksi. Sara vähän juostessa kohti meidän kassia ois kenottanut ja ei muutenkaan ollut ihan parhaimmillaan mutta mulla oli jotenki vähä plaah fiilis kun joku iso koira oli sille rähissyt ahtaalla käytävällä ohimennessä niin että Sara säikähti ja kiljas, sen jälkeen ei kyllä ollut milläsäkään ja ohiteltiin samaa koiraa & kohtaa pari kertaa ihan tarkoituksella mutta mua vaan ärsytti. Oon niin herkkä sille että kukaan ois ikävä sarkkiselle :)

kehäänmenoyritystä
ööh? palkkaus?

Sempan mielipide tokoilusta

seurataan tai sinnepäin

maanantai 18. huhtikuuta 2011

treeniajatuksia

Ajattelin askarrella Lentsun luennon pohjalta ne kipot missä on ko-treenejä, uuden opettelua, kokeenomaiset ja tarkkuustreenit, blogiin kuitenkin vain ajatusvirtaa (voi näitä työpäiviä).

Paikkamakuu
Hyvää: on ollut aika hiljanen ja näyttää rauhalliselta, Porvoon kokeessa ei ees ihan röhnöttänyt miten sattuu. Kestää liikkeen jälkeen jo sivulla istumassa ilman että räjähtää :) Seuraavassa kokeessa voisi istua sivulla niin kauan että lähdetään kehästä ulos.
Treenaa: Joka päivä, paljon myös niitä lyhyitä joissa saatas ehkä asentoon varmuutta. Ko-treeneissä häiriöitä etupalkalla, toivotaan että näkyvä palkka ei tois piippaamista takas. Kokeenomasia sivulta maahanmenoja! "Valmis"->kontakti harkkaa, etenki häiriöissä. Häiriöitä, joku tekemään kovaäänistä luoksetuloa.

Seuraaminen
Hyvää: no ei edistä enää niin paljon ku ennen.. Porvoossa hyvää oli askelissa piippaamattomuus.. juoksuosuus on parantunut aika paljon siitä mitä oli että lähtee vaan täysiä ja mä jään..
Treenaa: tekniikkaa tekniikka tekniikka, askeleet, paikallakäännökset, pysähdykset. Pitkää pätkää! Häiriöitä! Onnistumisia näissä! Miten sais semmosen kokonaisen seuraamisen?!! Eikä saa unohtaa alotuksia. Ohjaajalle täyskäännösten kävelytreeniä! Semmonen tulis tosta videosta mieleen että huonot kohat tuli aika usein kun oli ollut hyvä suora pätkä ja tehty käännös niin seuraavalla suoralla. Oonkohan vähän liian järjestelmällisesti palkannut heti käännösien jälkeen? Enivei paljon seuraamista ylläripalkalla, että jaksaajaksaa ja kannattaa yrittää. Nii ja tekniikkaa niitä puolikkaita käännöksiä yms tarkuutta.

Istuminen
Hyvää: osaa melkeimpä aina istua käskystä vaikka treenattas kaikkia jääviä sekasin.
Treenaa: Lisää vaan kuuntelua ja kaikkia jääviä. Seuraamaan lähteminen istumisessa kokonaisessa liikkeessä!

Luoksetulo
Hyvää: maahanmeno on ihan kiva sillon ku ohjaaja muistas sanoa käskyn...
Treenaa: Jos ny kaivettas se takapalkka stoppiin ku auttanu kaukoissakin :) Jos ny jotenkin osaisin ja voisin ni treenaa omien käskyjen ajotusta... Suoraa perusasentoa kovasta vauhdista.

Ruutu
Hyvää: useimmiten se löytyy, aika selkeä liike Saralle..
Treenaa: Häiriöt matkalla ruutuun! kuten se tunnari, miksei muutakin. Alle liikkeitä samasta kohdasta. Kokonaista ruutua, pysymistä, siistiä seuraamisen luoksetuloa. Kaukana maahanmenoja pitäs myös muistaa. Ruutua eri paikoissa. Sotketusta liikejärjestyksestä tuli mieleen että liikkeitä ja tekemistä kohti ruutua, esim. seuruu ruudun ohi kun ruutua ei ole vielä tehty. Vaikka niin että ruutu on kentällä ja sitä ei silti tehdä ollenkaan?!

Hyppynouto
Hyvää: no on useimmiten onnistunut..
Treenaa: Häiriöt, kuten se tuomari siellä seläntakana. Vinot palautukset. Kapulan kanssa sivulle tulo! Kapulan kanssa sivulle tulo vaikka takana ois jotain mielenkiintosta!

Metallinouto
Hyvää: no useimmiten ihan kiva
Treenaa: Myös semmoseen väliin että on jo tehty aika paljon, nyt talvella ku kapula on ollut kylmä on tullut vähän tavaks tehä se melkeen ekana isoimmalla innolla.. Kapulan kanssa sivulle tulo!

Tunnari
Hyvää: lumet on sulanut
Treenaa: oman piilotuksia joka päivä. Välillä sekaan kokonaista. Kai lähdetään siitä että ku kyykin vieressä niin osaa haistelle muihin koskematta niin pikkuhiljaa pidentää matkaa. Vois varmaan kokeilla myös kuumottavammalla palkalla, kotona tehdessä on saanut tästä aina jonku kehun ja leivänmurun... Kun rupee onnistuu kotona pitemmältä matkalta ni pitäs treenata korkeemmas vireessä ja näköjään myös alotusliikkeenä. Huh. Pitotreenejä ja sivulletuloja kapulan kanssa. Oman piilotuksia ja helppoja ko-treenejä myös muualla ku kotipihassa!

Kaukot
Hyvää: nehän toimi kokeessa paljon paremmin ku luulin vaikka ny mitää kauheen hienoja ollutkaan..
Treenaa: s-m tekniikkaa, miten sen peruuttamismaahanmenon sais tehtyä ilman peruutusta? i-s treenaa paljon, niin että jäis se yks askel pois. m-s oon tyytyväinen edistykseen vaikka vähän kyllä liikkuki, lisää treeniä vaan. Vissiin kestoa pitäs treenata, Porvoon kokeen vaihtovälit oli HULLUN PITKÄT ja en ois yhtään ihmetellyt jos Sara ois ennakoinut noin pitkillä ku on treenattu puolet lyhyemmillä. Omat käsimerkit ei videolla ollut kyllä monikaan semmosia ku mitä oon päättänyt tehä?! Erilaisia vaikeempia liikkurihäiriöitä.

Häiriöt
Hyvää: Saraa ei näkyvästi haittaa toinen kehä, yleisö seläntakana tai äänet tms.
Treenaa: Kaikkea mitä ikinä voi olla maassa, kehänauhan sisäpuolella pysymistä kun maassa on jotain rajalla /ulkopuolella. Kaikkea ei tartte tarkistaa! Nameja maassa! Tuomari & liikkurihäiriöitä enempi. Liikkuri tiputtaa kapulan johonkin niin että Sara kuulee/näkee ja pitäs tehä jotain muuta heti siitä. Kontaktin & lähellä hengailun tarjoaminen. Tahtosin päästä siitä "Sara Sara, tule jooko, sivulle" -pyytelystä eroon. Pian.

Yleistä
Koiran luota poiskävelyihin yllätyksiä, ehtii ihan liikaa katella sitä sun tätä.
Kapuloitten palautukset, tunnarin kaa pa oli melkein ok, loput sitte järkkyjä, ne tehotreeniin.
Liikkeiden välit, muistettava taas treenata useemmin, myös semmosia että seuraava liike alkaaki edellisen lähtöpaikasta, näihin jotai palkkausta joka ei nosta koiraa sivulta tekemään iloista ympärihyppyä?
KEHÄÄNMENO...tarvittas joku kikkakolmonen. Tai jos alottas sillä että sais sen ympäriinsä juoksentelun pois yksin treenatessa aluks.. Sitte pitäs saaha se kuulolle vaikka mua jännittäs niin että pyörryn enkä osaa puhua :)
Sivulla odotteluista en oikein tiedä, aiemmin se piippas, nyt ku piippaus on saatu pois (tai tilapäinen häiriö piippaamisessa) ni huomioi hirveesti tapahtumia ympärillä eikä oo kuulolla ja valmiina? Virittelyt ennen omaa vuoroa, mikä oiskaan sopiva.
Ilosia ja salamannopeita perusasentoon tuloja, ois kiva että ku mä sanon "sivu"-niin oli tilanne mikä vaan missä vaan niin koira tulee välittömästi täysiä perusasentoon :)

Uudenopettelut
Paikkamakuuseen liikkurihäiriöö ja yksitellen käskytystä. Myös niin päin että eka istutaan ja sitten maataan. Häiriöitä kuten vieressä toista asiaa tekeviä koiria.
Ohjattua pitäs.. nyt ku mahtuu paremmin ku pakkasilla olkkarissa
Merkkiä ja yhdistelmiä
Zetaa kokonaisena tai osina
Liikkeiden välissä vasemmalla sivulla hengailua (huh!)

Ps. Kun meille joskus se pentu tulee niin sen sanon että se osaa sitten seurata. Rampataan sitten yksäreillä tokoguruilla opettelemassa seuraamista. Millään muulla tokohommalla väliä kuhan osaa seurata, seurata vaikka maailman tappiin. Semmonen että sen joutuu vetämään irti jalan vierestä jos haluaa sen tekevän muuta kuin seuraavan ;) Nimim. "vähän toi seuraaminen ahistaa"..

(nii ja oikeesti toki se osaa kans tokojutuista tehdä hervottoman hienoo ja rauhallista paikkamakuuta, olla rauhassa sillo ku mitää ei tapahdu (no mut hei Semppaki osaa!), irrota ruutuun yms. liikkua yhdessä ohjaajan kanssa paikasta toiseen silleen kivasti lähellä, noinniiku kehäänmenoissa ois kiva. Nii ja leikkiäkin osaa, se ny on kyl osa sen osaamia aksajuttuja :) )

lauantai 16. huhtikuuta 2011

here we go again

Noni, voittaja ja korkattu, jäipäs hyvät fiilikset, vaikka pisteet jäikin suurimmalta osalta saamatta :)

Tavoitteista: Hevosenpaskaepisodia parempi seuraaminen kai saatiin ku arvosana oli 7, ja tää oli sentäs jo eri luokka. Toinen tavoite, ei jäässä oleva ohjaaja joka ei mee paniikkiin jos koira haistelee toteutu kutakuinkin tokaliikkeestä eteenäpäin. Jälkeenpäin vasta tajusin, että aikamoinen ilonaihe mulla pitäs olla: Sara ei haukkunut, ei piipannut kerran kertaa.

Ajoissa paikalla, kiva lenkki, Sara oli aika rauhallisena (aamu-uninen?). Kierrettiin myös kehät ja pari pikku perusasentoa ja temppua ja sit Sarkkinen autoon. Oltiin tokassa paikkamakuu ryhmässä ja hain Saran vasta ku eka ryhmä oli suorittamassa, toimi, tai ei kerennyt piippailla yms. Kahden kehän välistä piti mennä sisään ja oottelin kehän päädyssä ja siellä ois ollut joku ihan vastustamaton haju. Olin aikonut ottaa hihnan jo siellä irti mutta enhän mä voinut kun koira veti hajun perässä ja sitten huomasin että apua ne menee jo kehään. Nappasin sitten hihnan siinä irti ja Sara ei ollu kyllä yhtään kuulolla. Videolta näkyy että se seisoo mun vieressä ja tuijottelee silmiin ja heiluttaa häntää. Juoksutarkastus meni kivasti, pidin pannasta kii mutta ois kyl varmaan pysynyt pitämättäki. Juoksutarkastuksesta Sara ois sitten jatkanut matkaa suoraan telttaan.. Tämmösistä asioista mulla menee kyllä pasmat niin sekasin. Sitten tiiän että kuulostan tosi hätääntyneeltä ku pyyän sitä sivulle niin eihän se toimi normaaliin tapaan.. Riviin kävellessä Sara löys vielä maasta jonku katoin että joku iso keksinmuru, mutta saatto se olla joku puunpalakin, enivei se piti syödä.. Sivulla istu nätisti, kauaa ei puheltu ja Sara oli tosi kivasti, ei tuntunut piippaavalta. Kun kysyttiin että ollaanko valmiita unohdin kattoa koiraa ja sanoin ekan maahan-käskyn kun se ei ollut kuulolla, meni vasta tokalla. Voi äly, ei ollut nääs eka kerta. Mutta makas aika hyvin, aika levollisena, ihan ilman ääniä. Sivulle nous kivasti, ja istu kivasti sivulla, kun vapautin ja yritin silitellä niin ei ois enää malttanut olla siinä, kellitteli ku ois pitänyt mennä pois kehästä. Piilossa oltu aika ei tuntunut ees hullun pitkältä, myöhemmin aloja kattoessa kaks minsaa tuntui paljon pitemmältä :)

Tähän paikkamakuuseen on nyt rakennettava niin vahva rutiini että mun ei tarttis sitä enää jännittää. Että se ois se helppo osa koetta. Ja saatas ehkä sitä kautta kehäänmenot kivemmiksi kun oisin menossa tekemään helppoa juttua. En tiedä mitä jännitän, jos Turun ruokakuppia ja piippailuja ei lasketa niin edellinen epäonnistunut paikkamakuu on viime elokuun pm-joukkueen reeneistä joissa se haukkui. Että ei kai sitä pitäs ainakaan pelätä että se katoaa johonki?!

Paikalla makaaminen 8 - selitykset tulikin jo

Oma kehäänmeno oli aika kauhee. Sara tutki maata ja sain useempaan otteeseen pyytää sen kuulolle. Jeesus. Hyppi myös liikkuria vasten, oisko vaikuttanut kivemmalta tyypiltä ku mä.. Sit ku kuuli niin tuli kyllä oikeen ilosena sivulle. Oisinko voinut vaikka seuruuttaa kehään?! Liikkeet oli sekotetussa järjestyksessä, enkä ois voinut meille pal vaikeampaa alotusliikettä keksiä... Tehtiin tunnari eka kerran ""kokonaisena" eilen illalla, tai kokonaisena ja kokonaisena, kyykin parin metrin päässä kapuloista ja Sara haisteli ne nätisti ja toi oman. Alunperin olin aikonut jättää sen tekemättä mutta aattelin että mitä hittoa, Sara ei pahakseen pistä jos se ei osaa kun en kerro sitä :) Tulipahan reenattua liikkuroituna. Mut siis, olin aatellut että ehkä se malttaa haistella kun se on siellä loppupuolella, no eipä ollut, oli ekana...

Tunnistusnouto 0 - Istu ja odotti kivasti sivulla, mielessä kävi siinä ootellessa (jestas ku sitä kapulaa pidetään kauan kädessä) että voishan se tästä vaan lähteä nenä maassa vaeltelemaankin jos tahtos. Etsi käskyllä lähti kapuloille ku tykin suusta... kyllä se siellä haisteli ja ronkki varmaan joka kapulaa, palautti jonkun jonka arvasin vääräksi, sivulla vielä pureskeli. Kiittelin iloisesti kun tuli niin vauhilla että uskoi varmaan tekevänsä ihan oikein :)

Ruutu 0 - Se liike mistä oisin lyönyt vetoa että onnistuu. Hahha. Jos jotain lohduttavaa niin eipä oltu ainoita. Treenattavien asioitten listalle ehdottomasti tunnari (sit ku osataa...) ja sen perään ruutuun meno samasta kohdasta tunnarikohdan yli! Tää tuntu olevan monelle koiralle tosi vaikee. Hämäänty siinä tunnarikohdassa, meinas kuitenki jatkaa ruutuun päin. pysähty johonki ja annoin uuden käskyn, juos ilosena KEHÄNAUHAA PITÄVÄLLE PUUNELIÖLLE (mistä mä saan näitä reeneihin?!), siitä sitten jatko matkaa ulos kehästä jolloin pyysin sivulle, oli vähän silleen että miksi, munhan pitäs mennä ruutuun...

Seuraaminen 7 - lähti kivasti siitä kohti mihin ruutu loppu, tai no eihän me tehty ruutua loppuun mut kuiteskii. Alussa tökkäs taas, miks nää liikkeelle lähdöt on niin hankalia. Tai siis lähti matkalaukkuna ilman kontaktia, otti sitte kontaktin mutta eka pysähtyminen, pysähyin kyl joo ite vähän kökösti ni jätti perusasennon ottamatta, kenotti seisten ja tuijotti silmiin häntä heiluen. Sitte tuli askeleita oikealle, se sivu-käsky näissä toimii, ei piippaa, eikä jää seisomaan, ei ne ny mitkää maailman kauneimmat ollut mutta pääty sivulle, taisin ottaa enempi askelia kun piti. Peruuttaminen oli taas semmonen että vetäs törkeesti mun taakse, pääty kuiteski sivulle. Videolla hauskaa kun joku evl-kehässä näyttää taustalla miten se peruutus pitäs mennä :) Sit tuli taas kivaa suoraa pätkääm tunnari kohassa tippu nenä maahan ->treenilistalle tunnarikohdan yli seuruuttaminen. Mulla oli joku älyhäiriö ja tein täyskäännökset niin että mä kävelin koiran ympäri. Ääh. Juoksussa tipahti kontakti taas siinä tunnarikohdalla ja juoksusuoran päätteeksi karkasi KEHÄNAUHAA PITÄVÄLLE PUUNELIÖLLE (voi taivas!) Pyysin takas. Tuli ilosena sivulle, mulle iski vasemman käden halvaus, seuras matkalaukkuna ja kuikuili selkeesti sitä merkkiä ku mentiin sen ohi. Hitaassa käynnissä tippu kerran kontakti, tuli just pelastavaan kohtaan normaaliin käynttiin siirtymä, sitte taas kävelin täyskäännöksen koiran ympäri. Sit hyvää pätkää, jonka keskelle ihmeesti harhaannus. Yks askel vasemmalle perusasento oli aika hiton hidas ja vähän kaukana mutta otti kuiteski. Mut ottaen huomioon kuinka meil on aina ja ikuisesti tän seuraamisen kanssa näitä törkeitä ongelmia niin olihan tää nyt ihan ok koeseuraamikseks...

Luoksetulo 0 - Pää pyöri odotellessa -> treenilistalle yllätyksiä luoksetulokaavaan, siihen ku kävelen pois. Seisominen valu ihan hitosti enemmän ku yleensä, melkee maahanmenon merkille. Tosin videolta kuuluu että käskyki ois voinu olla aiemmin... Liikkeen alun maahanmeno oli muuten nätti ja suora, näissäki ku on välillä ollut vähän epätarkkuutta. Multa meni pasmat vähän sekas ku pysähty niin myöhään ja en tajunnut tehä ollenkaan maahanmenoa. Hah. Sivulle tulossa näköjään joku ihme kädenvippauskin. Justjust. Koira tässä kuten muuallakin näyttää kyllä palkkautuvan kehuista tosi kivasti, on oikein tyytyväinen suoritukseensa, hyvä niin :) Mietin vaan kun suosikkiopustani sääntökirjaa tossa taas lueskelin että ku eeveeällässä pitäs olla liikkeenvälit vasemmalla sivulla ja se aina kehuista tekee ton ilmakieppiloikan.. nooh onhan sinne vielä aikaa ja matkaa..

Hyppynouto 0 - Liikkurin ottaessa kapulaa oli vähän menossa sinne kapulalaatikoille mut tuli kuulolle ku pyysin. Musta tuntu että hyppynoutoon ei mahtunu ottaa etäisyyttä jolla yleensä on tehty. Kävi kurkkaa esteen laudat ennne sivulletuloa. Me reenataan seuraava kuukausi kaikkia maassa olevia häiriöjuttuja... Heitin ihan hyvin (saavutus sinäänsä) ja kivasti lähti hakemaan niiku yleensä, oli tulossa suoraan takaisin kun piti kurkata tuomaria ja sitten unohti että esteen kautta ois pitänyt tulla... Mietin siinä mielessäni että nyt pitäs sanoa hyppy nii tulis esteen kautta mutta olin jostain syystä hiljaa. Hyvä mä. Mitä sitä pelasteluista, mutta opin kannalta ois ehkä voinut korjata.. Meni jonnekin mun selän taaksen kapulan kanssa ja jouduin pyytämään uudestaan sivullekin. Öööh. Hyppynoudoissa palautukset on yleensä ollu hyvät?!

Liikkeestä istuminen 9 1/2 - Tuijotteli ennen liikettä sinne kapulalaatikoille ja oli lähdössä sinne ku lähettiin liikkeelle, korjas kuitenkin, kiitos vasemman käden halvauksen. Matka joka käveltiin ennen käskyä oli mun mielestä aika lyhyt verrattuna käskyn jälkeen käveltyyn matkaan?!. Kun kävelin kohti ehti taas katella kaikkialle muualle. Yllätyksellisyyttä reeniin? Tää ku on ollu tää meiän tehään kokonaisena ennen jotai liikettä palkatta liike...

Metallinouto 8 - Oli samanlainen kapula ku meiän oma vähiten kivoin, silleen ihan kiva että ei esim. tiputtanut muitten kuolaamaa kapulaa tai muuta. Vähä oli epävarma tarttumisessa ja palautusvauhti aika hiljanen. Eikä kapulallekaan ampassut ihan normivauhtia. Tuli sitten istumaan vinosti mun eteen (onks tää nyt parannus siihen että ennen meni metallin kaa taakse?! Hah) Liikkuri vähän mokas (sanoi myöhemmin että ei ois pitänyt kysyä kun olisi pitänyt olettaa) ja kysyi kesken liikkeen että tuleeko se sivulle vai eteen. Otin siinä vinossa kohti kapulan ja uudella käskyllä sivulle. Piti kuiteski kivasti, ei meinannut tippua luovutuksessa tms.

Kaukot 8 - kivasti alko samasta kohti mistä metalli loppu. Olin vähän että ohhoh ompas pitkä matka. Video on takaa sivusta ja en ihan kauheesti nää kaikkea, multa asti ne näytti jopa ihan kivoilta. Ja ottaen huomioon että kaukot oli meiän tuskastusliike ni tähän vois olla aika tyytyväinen. m-s liikku takatassut vähä eteen, etutassut näky pysyvän paikallaan, eli ei ihan oikein...s-i, i-m ja m-i oli ihan korrekteja. i-s:ssa liikku sitte vähä reillummin eteen. s-m plätsinä. Oon myös tyytyväinen että yleisö seläntakana ei haitannut yhtään.

Kokonaisvaikutus 7 1/2 - vauhtia riittää, liikkeetkin vaan ku pitäs onnistua. Kehästä ulos karkailuista ois pitänyt kyllä mun mielestä pitänyt lähteä enemmänki pisteitä, ottaen huomioon että oli myös ne alun kuulolle saantiongelmat ja pari muuta sivulle pyytelyä... Meil on aihe kaikkiin tuleviin koulutuksiin, kehääntulo ja häirötreenit :) Myöhemmin kun oli joku tauko niin liikkuri siinä jutusteli että ootko kokeillut käyttää sitä pitkällä lenkillä aamulla ennen koetta :D

Jäi tosi hyvä fiilis, ihan kehityskelposta, Ruudun ja hyppynoudon nollat on aika piece of cake, ja semmosii liikkeitä jotka yleensä onnistuu. Nurtsi kasvaa, joka päivä tunnarireeniä kotona, eilen onnistu, eiköhän se siitä. Luoksetulossa ois jotain pisteitä voitu saaha ilman omaa tyhmyyttä. Mutta miten saisin itteni sinne kehään jännittämättä?

Tuomarina Harri Laisi, tänään tuli semmonen olo että vaikka löysähkö, niin on kyllä aika kiva ja mukava tuomari, helppo käydä sen kehässä. Kehä oli myös suunniteltu tosi kivasti, ei paljon siirtymiä liikkeiden välissä vaan moni alkoi edellisen lopetuspaikasta.

Kokonaispisteet hurjat 144 VOI0.

Nyt se on korkattu, tiedetään taas mitä reenataan! Tosi hyvä fiilis jatkoa ajatellen! Liikkeisiin vaan lisää rutiinia ja taitoa, ja mulle hyvä fiilis niin sehän on ihan helppo nakki se voi1 :) Ehkä. Nyt on aineski ihan mieletön treeni-into!

PARASTA: Ennen omaa vuoroa aattelin että kuka hullu tämmösiin ilmottautuu ja miksi, jossain vaiheessa kun oli jo ne pari liikettä nollattu ja koira oli kiva ja kuulolla aattelin että VOI TAIVAS KUN TÄÄ ON KIVAA! :)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

välitavoitteita, oppeja ja treenejä

Tehtiin lenkillä Ylläshallin parkkiksella ihan pikkutreenit, ja voi taivas, miten Saran sais kokeeseen lenkkifiiliksessä. Ne mun suurimmat ahistukset paikkamkuu ja seuraaminen on niiiiin kivoja tolleen. Teki Sempan kaa paikkamakuuta ja makas makas ja makas. Jätin tekemään itekseen istumista ku Semppa ja marko reenaili kaikkea onnistuvaa ja puhuin niille, Sara vaan istua nököttää niin rauhallisena. Sempan puuhasteltua tehtin markon käskyttämä seuraaminen ja kaikki oli ihan äänetöntä! Ja silti se teki nätisti ja kivasti, askeleet ja paikallakäännökset oli ihan helponntuntusia. Ehkäpä joskus mennään "kävellen kokeeseen" Tässäpäs näppärä aasinsilta

Tavoitteista

Lauantaina Sarkin kanssa ensimmäiseen voittajaluokan kokeeseen tarkastamaan osaamisen tasoa.. Ilmotin ihan tarkotuksella keskeneräsen koiran kokeeseen, pitää käydä vähän haistelemassa että miltä se voivottelu tuntuu ja saada kokemusta ja ennen kaikkea tietoa siitä että mikä toimii ja miten, mikä ei. Toki aika suuren osan osaan päätellä jo etukäteen.. Tavoitteetki on asetettu:
-Seuraaminen toivonmukaan parempaa ku edellisessä kokeessa samalla tuomarilla (hevosenpaska episodi)
-Ohjaaja joka ois tilanteen tasalla, iloiset kiittelyt ja ei paniikkia jos koira tyyliin haistaa maata.

Eniten huolta aiheuttavia asioita, juurikin tässä järjestyksessä eli näitä tod.näk sitte reenataan kokeen jälkeen
-Kehäänmeno
-Seuraaminen
-Liikkeiden välit
-Tunnari (saatan myös jättää sen tekemättä kattoo ny)

Kokeen jälkeen myös ihan oikeesti tartutaan taas siihen paikkamakuu asentoon. Sara on nyt tehnyt fiilikseltä tosi hyviä paikkamakuita mutta se saa mielestään röhnöttää siellä ihan miten sattuu. Ja sitten sillä on ne alotusmaneerit, "yks piip, hännänheilautus ja sitten lonkalle kääntö, hetken päästä pää maahan tuhahtaen" joitten jälkeen voi sitten maata nätisti. Yritetään jotai lyhyttä ja siistiä sitten, semmosta että noi ei kerkee tulemaan.

Treenisuunnitelma-ajatuksia

Perjantaina oltiin Lentusn treenisuunnitelma-luennolla ja tuli taas todettua että mua pitäs koko aika olla vahtimassa, oon taas treenannut ihan liikaa virheitä. Enemmän onnistumisia peliin. Kokeen pohjalta tehdään suunnitelma Lentsun opein :) Tosihyvä pointti oli että palkattomuustreenit ja häiriötreenit tulee sinne kaikki onnistuu-treeneihin. Kaikki onnistuu treenien onnistumista suunnitellessa saa kyllä aivot pohdittavaa.

Vappua

Vapun motivointiklinikassa tuli taas ilmi se että kaikkihan on kiinni musta ja vaan musta. Ja osansa ongelmissa toki myös siitä että koira on saanut olla, Vappu sanoi nätisti "aika vallaton" jo neljä vuotta, niin opettaminen on vähän haastavampaa kuin pennulle. Kiva ajattelutapa että kaiken kääntää siihen että koira itse valitsee itselleen kannattavimman asian. Se valitsee totella. Hihnan irrotus pannasta (siis tokohihna- & panta) jotka on aiheuttanut semmosen ylikuumenemisreaktion tulvitetaan. Pitää aina 50 kertaa kerralla tehä irrotuksia niin että ei tapahdu mitään. Saatiin myös malttiläksyt. Kun koira luopuu jostain mitä se tavoittelee, se saa sen. Näitä on jo treenattu ja sujunut ihan hyvin. Malttiläksynä myös että koiraa voi pitää esim. pannasta kiinni vieressä tai pitää sylissä kun kuunnellaan kouluttajaa ja se ei itse päätä koska pääsee irti. Minä päätän. Saatiin myös läksyksi treenata seuraamista yms. tokoa agilityesteiden seassa kun mulla on siellä epävarma olo kun ajattelen että koira karkaa esteille niin halutessaan. Ja jos tulee harhaantuminen, niin tehdään samassa kohdassa 10 onnistunutta. Kun rupesin aattelee niin tolla tavalla tulee kyllä varmasti nopeesti järkeä noihin seuraamisen harhaantumisisiin, enhä mä oo ikinä ennen ees tajunnut ottaa jotai harhaantumiskohtaa uuestaan, oon vaan palkannut ku on menty ko. kohdan ohi ja koira on itte korjannut. Sitten oli puhe siitä kun Sara aina repee komentamaan koulutuspäivissä yms. mutta itekseen reenaillessa se osaa odottaa. Mä kuuntelen kuulemma liikaa kouluttajia ja unohdan koiran, jatkossa niin että kun odottaminen esim. pannasta kiinni pitäen vieressä ei vielä suju niin mun vaan pitää sanoa että vien sen autoon. Ja Vapun mielestä hyvä tapa oli että kerran tai kaksi voi sanoa että hiljaa, jos ei mene läpi niin sitten autoon jäähylle. Vappu on kyllä ihan mieletön. Läksynä piti myös miettiiä listoja miten koira arvottaa eri asioita. Nii ja ei enää koskaan yli kolmea toistoa!

Treenit Turussa

Perjantaina päivällä päästiin tokoilemaan Puuparran-porukan kanssa, olipas kivaa! Sara teki paikkamakuut Lassen ja Sohvin kanssa reunassa, ja hemmetti, melkeen heti ku poistuin ovesta oli se mennyt ihan pokkana tarkastamaan ruokakuppia parin metrin päästä. Aaaaargh. Lähinnä kyllä huvittaa, koiralla on asiat tärkeysjärjestyksessä selkeesti. Tulin takas ja heitti jo itte uuestaan maahan. Oli taas semmosta röhnötystä että, pysyi nyt kuitenkin. Tehtiin vielä yksin pari makuuta kun Sohvi treenaili. Omassa treenissä seuraamista. Jossain harhaantumiskohdassa tein 10 onnistunutta ja ihan oikeesti tuntuu että tällä tavalla kun jatketaan niin harhaantumiset on historiaa syksyyn mennessä :) Ainiin tuolla hallissa oli joku tuotemyyntinurkka, siellä oli koirien herkkuja ja kaikkea... Vieras metalli tippu kahesti sivulla suusta ennen ku ehin ottaa, oli kyllä paljon kevyempi kapula ku meiän omat. Kolmas kerta onnistu. Hyppynouto oli ihan kivis. Seuraamista otettiin niin että marko liikkuroi taas, ihan ok. Myöhemmässä satsissa ruutua, löyty joka kerta, paikka vähän vaihteli. Meni väähn hitaasti mutta matto on kuulemma sellainen että joka koira vähän himma sillä matolla. Kaukojakin otin, ei nyt mitenkää loistavat.. Tosin valokuvissa näyttäs että kolme eka vaihtoa takatassut pysy paikallaan. Niin joo ja kiva pointti näissä treeneissä oli kans että tajusin että Sara on vähentänyt tosi paljon sitä seuraamisessa edistelyä.

Tiistain tokottelut

Tokavika talvivuoro. Sara teki sivullaistumisia ja ootteluita, paikkamakuita, metallin, yhen kokonaisen hyppynoudon ja vähä lyhyitä seuraamisia. Nää oli nyt niinku kaikki onnistuu treenit. Muuten joo mutta metalli tipahti ku lähti tuomaan, nosti heti uuestaan ja toi sitten ja asettu vinoon sivulle, olin vaa tyytyväinen ja ilonen, eiks kaikki voi onnistua silleen että kehuu vaan ja ohittaa virheet... Parasta näissä treeneissä: helposti ja ongelmitta autosta ulos ilman haukkua, niin lenkille kuin omalle vuorolle. Ai joo, heiteltiin vähän palloa lopussa, aika intona sen perässä.

Loppuun kuvia perjantain tokoista










torstai 7. huhtikuuta 2011

tokoooo

Sunnuntain kokeen jälkeen käytiin terapiareeneissä ojangossa, eka kertaa tänä keväänä. Aattelin että Sara ois ollut hullumpana, se oli ehkä semmonen hölmistyneen iloinen. Ja olihan siellä vielä lunta, toinen tokokenttä oli tosin aurattu ja tyhjä ja kuiva sinne pääsy ei-kumppareissa oli hieman haastavaa. Ja löyty lumen seasta kaiken maailman agilityesteitä mitä piti käydä kokeilemassa..

Sara oli tosi kivana. Tarkkaavainen ja kiva. Ja yritteliäs. Vähän ehkä hitaampi ku normaalisti mutta siitä tuliki semmonen olo että on helpompaa.

Ruutu oli eka aika hukassa, löyty kuitenkin loppujen lopuks. Tehtiin myös merkin kautta ruutuunmenoja, annoin mennä liian epätarkalla merkillä. Ääh. Kun siin lähtöpisteestä käskin ruudussa maahan niin tartti kaks käskyä. Oli hauskaa kun Sara keilas kartion ku ei löytänyt oikein ruutuun ja seuraavalla menolla kävi kuonolla nostamassa kaadetun pystyyn :) Vähä oli semmosta kauneusvirhettä kaikessa mutta meiän oliki tarkotus pitää kivaa näissä reeneissä. Tai ainahan on kivaa mutta erityisen kivaa. Yks ruutu hyppynoudon kautta. Kapula pyöri aika rumasti suussa mutta asenne oli kohallaan. Ruutu ei sit taas löytynyt. Ja mulla oli ihan hirveitä hahmotusongelmia ku oli taas jäänyt nauhat kotiin niin katoin aina että ei se oo ruudussa ja oli se sittenki ollut. Lopulta piti pistää marko puoleen väliin lähemmäs seisomaan ja näyttämään peukkua että onko ruudussa vai ei. Ei ihme että Sara sekottaa ku ohjaaja antaa kuvan että ei oikein tiiä mitä tahtoo...


Liikkeestä istuminen ja metallinouto putkeen ja palkka metallista. Pitäs muistaa tota isutmista joskus palkkailla mut ku se on niiiin helppo ottaa tommoseks kaks liikettä putkeen -ekaks liikkeeks. Metalli on mun mielestä ihan nätti vaikka palautus oliki hitaampi ja kantaa silleen että ihan ku ois muka painava, mutta tuli tosi kivasti sivulle, ja pito sivulle oli hyvä, vaikka usein metskun kanssa roikottas mielellään vähän sen näkösenä että "en jaksa en jaksa enää pitää ota jo"

Sitten luoksetulovärkkäystä, ekassa maahanmeno oli tosi kiva, mulla osu ajotuski aika nappiin. Seisominen taas valuvaluvalu. Toka seisominen oli tolla meiän väärällä tekniikalla tehtynä kyllä jo mun mun mittapuussa ihan hyvä, niin hyvä että ei reenattu enempää. Ei siis ollut tarkotuskaan pysäyttää merkille vaan ennen sitä jo.

Kaukojaki vähä värkkäiltii mutta voivoi ei ne pysy kasassa olkkarin ulkopuolella tekniikka prakaa. Hyvä silti että tehtiin ja videoitiin, selvis että semmonen mikä näytti mun mielestä eestä katottuna oikeelta tekniikalta ei ollutkaan ihan täysin oikein.

Seuraamista. Jos pitäs välillä ettiä hyviä juttuja eikä niitä missä on vikaa. Niin täytyy sanoa että juoksuosuudet on parantunut ihan sikana. Ennenhän Sara vaan lähti juoksuosissa ja mä jäin, nyt ne on mun mielestä jo ihan nätin näkösiä. Paits täyskäännös, en osannut itte tehä juosten. Myös hidas käynti on parantunut kun löyän itte oikeen rytmin ettei koira joudu tarjoomaan istumista ja ei tartte piipata. Vioista sitten...joku maanuusku ja joku harhautuminen, mut pitää ehkä olla vaa tyytyväinen Sempan kokeen jälkeen että noissa tilanteissa Saran kuiteski saa helposti kuulolle... Askeleet edelleen järkkyjä, jostain ihmeen syystä vasemmalle oli tossa videossa paremmat. Molemmissa se on liian takana, eteski oikeelle. Peruutuksessa koira oli aika pihalla. Kotona tein sitä peruutuskäskyllä, toimi paremmin. Pari perusasentomokaa kans. Aijjai. En jaksanut katella uuestaan mutta varmaan pysähdyin jotenki oudosti. Kuti kesken seuraamisen nauratti...kai se ahistu niistä askelista.

Lopuks vielä paikkamakuu ja istuminen , olin selin ku en jaksanut lumivuorikiipeillä/kahlata mihinkään piiloon. En oikein uskalla ääneen sanoa mutta Sara on nyt tehnyt tosi hyviä paikkamakuita, ihan ilman piippauksen piippausta ja tosi levollisena. Makuun jälkeenkään ei räjähä vaan voiaa tehä se parin askeleen seuraus ja siitä istuminen. Enköhän onnistu kohta pilaaman tän... Istu taas tapansa mukaan kivasti. Meillä on kyllä tuo yksi liike joka on sujunut alusta asti 100% onnistumisprosentilla. Hullua. (en laske tassun siirtämisiä ohikävelyssä epäonnistumisiksi).

Kivat reenit kiva koira, marko oli kiva apuri!

"Kokeenomaset"

Eilen käytiin yliopiston parkkiksella. Sain koejännitystä kun ovella oli vartijoi ja luulin että ne haluu häätää meiät. Kehäänmeno ihan ok... jouduin kyllä kovasti pyytelemään...

Paikkamakuu oli taas hyvä ja levollinen. Marko oli superhyvä liikkuri/tuomari, se tuli joka liikkeen jälkeen mun luokse selittämään ja tyrkyttämään pisteitä ja pientä analyysia, oikein rupes ärsyttämään ja olin silleen että alotetaan jo ja se selitti pisteitä. Just hyvä! Loistava reeni. Sara oli vähän normia alemmassa vireessä. En pelännyt haukkua, oisko se lukenut ton mun ärsyttää pisteselityksen fiilikset. Toimi kuitenkin toooosi hyvin, ootellessa seiso vieressä tuijotti mua ja heilutti häntää.

Alusta oli ihan kauhee. Litimärkä asfaltti täynnä isoa ja pienempää kiveä. Saralta tartti kahteen maahanmenoon, luoksetulon ja ruudussa, kaks käskyä, laitan alustan piikkiin, toi luoksetulon maahanmeno on yleensä ollut aika ongelmaton. Samalla alustalla en ihan oikeasti yrittämisestä huolimatta saanut Selmaa pistämään hienoa pyllyään maahan... (mut tästä oli puhe tänään Anskun kaaa ja saatiin ihan hyviä ajatuksia missä vireessä ja milloin sitä voiaan harjotelle, tota märässä toimimista...)

Hyppynoudossa näytti että tulee takastulon ohi mutta eipä tullut. Tunnari siis puuttui tästä listasta... Kotona reenin jälkeen tein (noku ei se prkl:n lumi sula) pari oman piilotusta lumeen, hienosti löyty ja tokassa palautus oli ihan sikaihana. Piti kapulaa tupakkina ja ei purassut tai pyörittänyt kerran kertaa. Seuraaminen meni ruudun ja jalkakäytävän välisestä kolosta, siinä tuli joku harhaannus, askeleissa piippas, muuten aika kiva. Kaukot oli paremmat ku Ojangossa. Luoksetulon stoppi aika hyvä, huusin käskyn silleen kovempaa, sillee hätäsen kuulosesti. Istumisessa jäi eka seisomaan. What?! Oliks tää just ku ei oo palkattu. Uuella käskyllä istu sit.

Ylipäätään aika kiva! Mun on niin pal helpompi nostattaa Saraa ilosella seuraa-käskyllä ku yrittää laskea sitä. Tai että liikkeen alotuksessa oon itte semmonen olemukselta innokas.

Tänään oltiin Vappu Alatalon motivointiklinikalla. Tykästyin Vapun tapoihin ja koiralähtöseen ajattaluun tosi paljon jo hypäriä kattomassa ollessa & videoita kattoessa, nyt vielä enemmän. Varmasti yksi parhaista opeista missä olen koskaan ollut. Saatiin tosi uusia paljon ajatuksia, ja jäsenneltiin selkeemmin vanhoja. Kirjotan lisää auki joku kerta kun jaksan selata muistiinpanot ja videot.

Tähän mun ja Saran läksyt:
-50 kertaa päivässä hihnan irrotus ja kiinni laitto
-malttiharjoitukset
-seuraamaan ja tokoilemaan agilityesteiden sekaan.

Huomenna Turkuun, viikonloppuna Janitan agilitykoulutus, huomenna illalla Lentsun tokoluento ja huomenna päivällä saadaan mennä tokoilemaan Puupartalaisten kanssa, vähänks kivaa! :) Maailman kivin koiramainen loma!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

ei ennustellu eilinen tätä päivää..

Tokokokeessa hyvinkäällä. Joo ei mennyt ihan nappiin eikä varmaan edes samaan nappilistaan.. Semppa oli aika outo jo kun otin sen häkistä muka tekemään jonku lyhyen seuruupätkän ja vähä riekkumaan, se vaan halus mennä markon luo. Mua tietenki alko v*tuttaa ja koko koe oli varmaan siinä vaiheessa tuhoon tuomittu. Mulla kävi mielessä että pitäskö mennä ilmottamaan että vaihetaan ohjaajaa, jälkikäteen ajatellen ois varmaan pitänyt. Semppa oli vissiin sillä mielellä että tässä hallissa me aina aksaillaan markon kanssa.

Muita mahdollisia haittatekijöitä:
-viimeaikoijen superahkera reenaaminen ja eilinen harkkakoe oli liikaa (niiku ne viisaat sanoo siitä ennen koetta reenaamisesta)
-ohjaajan asenteessa oli aika paljon vialla kun sen maailma kaatuu ekaan markon vilkaisuun, tuli vissiin kerrottua koiralle että en oo ilonen, vaikka yritin kyllä mielestäni hymyillä yms.

 Kehäänmenossa taas nuuskutti. Mulle oli jotenki kauheen vaikee ku neuvottiin että tässä on tää teippi sen pitää jäädä koiran taa ettei suotta nuuski sitä ja jos oisin asettautunu niin että se teippi on Selman takana oisin ollut paljon viereistä koiraa edempänä. Siis vaikeeta. Selma istua tönötti sivulla ja tuijotti markoa. Suoraan kameraan, välillä katteli mitä ympärillä tapahtuu, sitten taas markoa. Muaki ehkä vilkas kerran, sattumalta. Jos pyysin kontaktille nii ei tehnyt mitään. Yritin rapistella taskuakin mutta ei mitään. Houkuttelu ei toiminut. Ahisti.

Luoksepäästävyydessä pysyi hyvin niiku yleensä. Siitä 10. Paikkamakuussa tuijotteli niin että olin ihan varma että ei mee ees maahan. Meni kyllä mutta ihan venkulaks mun jalan ympärille. Kauheesti tuijottelin alas käskyn annossa. Olin aika epävarma jo pois kävellessä, mietin että sanooko tuomari että hae koiras kun menin sen ohi. En tiiä miks oli semmonen olo. Naapurikoira lähti iloisella laukalla jo alkupuolella, Selma vähän katto mutta pysy ihan hyvin viel. Toisella puolella oli kelpie joka häntä heiluen ryömiskeli eteenpäin ja vähän Selmaa kohtikin ja välillä vähän tuijotteli. Näytti mun mielestä ihan siltä että "kuka hei juoksis mun kaa". Nää kaikki yhessä ja ärsyttävä ohjaaja niin Selma nousi jossain vaiheessa istumaan, istui aika kauan. Ihan kiva ettei mihinkään lähtenyt. Syy nousemiseen saatto toki olla että piti nähä marko paremmin. Kävi takas maahan ja olin ihan sikailonen... siihen asti että piti sitten nousta vielä uudestaan just kun oltiin kävelemässä luokse. Voihan hitto. En ois niin millään halunnut että palaan sen luo kun se istuu. Näky varmaan naamasta... Jotain oon oppinut ajattelemaan kokeen aikana ja tehtiin siinä pisteitä ootellessa ihan lyhyt uus makuu kävelin pari askelta pois ja vapautin maasta ja siitä kehuttiin ja rapsuteltiin. Semppa on kyllä ihana ku sitä saa lääppiä kehässä toisin ku Saraa, selällään kellitteli.

Yksilöliikkeet meni siten nätisti sanottu perseelleen, tai se mitä niitä tehtiin. Lopetin kesken kun en viittinyt kiusata koiraa sillä että olo oli toivoton ja en pystynyt tsemppaamaan omaa mielialaa. Hihnassa seuraamisessa oli lenkillä pahemmin ku Semppu ikinä. Jäi pa:t väliin ja kaikkea. Oli ihan intona ku sen jälkee tungin hihnaa taskuun. Siinä vaiheessa oisin voinut olla kattomatta pisteitä ja ehkä tsempata, en pystynyt. Vapaana seuraaminen oli sitte ihan kauheeta. Mulla meni pasmat ihan sekas ku Semppa jätätti ja se ei halunnut selkeesti tehä mun kaa ku olin semmonen. Just eilen sanoin että Semppa ei ota mun jännittämisestä itteensä niiku Sara, no kyllä se vissiin sittenki otti. Vein keskeneräsen koiran liian vaikeeseen tilanteeseen ilman että oisin itte ees yrittänyt auttaa sitä. Luulin hymyilleeni mutta videolta näytin siltä että ihan just kuolema korjaa. Marko sanoi että Saran kanssa oisin jatkanut samalla seuraamisella että Sempan kanssa mulla on liian korkeet kriteerit. Voi hyvinki olla. Olin myös jo aika paskana siitä paikkamakuusta. Laskin että ei tuu ykköstä. Vaikka sen piti olla vaan maksettu harjotus!! Voi että kun ihminen osaa olla ikävä ja toimintakyvytön.

Tuomari oli kiva. Ja tykkäsin ku oli tarkkana apujen kanssa. Halvaantuneet vasemmat kädet sai huutia. Tuomarina siis Pirkko Bellaoui.

Jos päästään Porvooseen niin marko saa sitten näyttää kuinka hyvin viihtyy Sempan kanssa kehässä. Meillä on tiukka ohjaajan treenijakso tiedossa. Mä niin haluisin että mulla ois joku yhtä innokas assari ku mitä mä meinaan olla. Reeniohjelma on jo kahelle viikolla (vapaineen ennen koetta...) valmiina. Ja oon niiiiin päättänyt saada markosta taitavan tokoliikkujan, mikä on kyllä ilmeisen vaikea taito. Saran tän päivän treenivideoissa oli halvaantunutta kättä ja kummallisia apuja.. Jos Markolla ja Sempulla menee "huonosti" ni sitten saanen siitä sisua näyttää että kyllä mekin sempan kanssa pystytään. Jos niillä menee hyvin, ni sit mun on sempan kanssa pakko pystyä olemaan parempi. Eli tästä suunta vain ylöspäin :)

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Orimattilassa tokoepiksissä

Ei saanut tänäkään lauantaina nukkua pitkään kun lähdettiin Orimattilan Hurttahallille epiksiin. Osallistuin Sempan kanssa möllialo-luokkaan, tarjolla ois ollut myös virallisen kaltainen alo (ja avo) mutta tässä luokassa sai palkata liikkeiden välissä (+vain yksi seuraaminen, paikkamakuu hihnassa tai irti & etäisyys miten itse halusi), huomenna on virallinen koe joten tuntu hyvältä idealta käydä virallisissa oloissa palkkailemassa. Saas nähdä huomenna että onko se sitä mieltä että tokojutut on ihan tylsiä, eilen tehtiin jo.

Selma ei taas pihalla voinut pistää hienoa takapuoltaan tai mahaansa maahan joten kun näin että hallin pohja onkin hiekkaa (+kumirouhetta) joka näytti vielä märältä (varmaan sen kumirouheen takia) niin sanoin jo markolle että jaahas Selma ei sitten istu eikä makaa. Mutta näköjään sille kelpas kun oli katto päänpäällä, sisällä ei ollut mitään ongelmia kun käytiin siinä vähän pyörimässä.

Paikkamakuut tehtiin kolmessa ryhmässä ja ekan ryhmän aikana meininki näytti vähän siltä että pelottaa, koirat sai siis olla hihnassa ja etäisyyden sai itse päättää ja aika oli varmaan minuutin. Toka ryhmä oli sitten vähän levollisempaa porukkaa kuin ensimmäinen. Kehäänmeno oli ihan jees. Tuomarin moikkasi, vähän heitti nenää maahan kun käveltiin riviin. Näitä voisi harjoitella Selman kanssa. Muutenkin tuli mieleen että kokonaisia suorituksia ylläripalkalla voisi tehdä paaaljon enemmän. Istui niin ihanan hienosti pitkään sivulla. On se kivaa kun ei tartte sentäs sitä jännittää että kohta se piippaa kohta se piippaa.

Tuomarina oli siis HOT:n Marko Vuorenmaa. Tuomarointi tietenkin aika kilttiä kun kyseessä mölliluokka.

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10 - nojoo.. Selman viereisen koiran viereinen jättikokoinen Leonbergi meni haistelemaan Selman vieressä makaavaa koiraa, halusin näyttää Selmalle että tää on tosi okei ja kävin palkkaamassa, siitä ei vähennetty pisteitä. Lopussa laittoi pään maahan. Meni mielestäni vähän vinoon maahan ja taisi asennonkin korjata jossain vaiheessa. Kaikenkaikkiaan ihan levollinen. Kivasti nousi sivulle. Videolta ku katoin ni aikamoinen koiranpäällekaatumisapua maahanmeno käskyssä...

Yksilöliikkeet

Seuraaminen kytkettynä 9 - nojooo...Molemmat täyskäännökset oli aika paskoja, jossain vaiheessa vähän irtos kauemmaskin sivulle, hihnakin kiristy. Pysähyksen pa oli vähän vino. Semmosta lenkkeilyä.

Liikkeestä maahanmeno 10 - Ennen liikkeenalkua laskin Sempan hihnasta ja se kävi juoksemassa jonku kunniakierroksen. Tuli kyllä ihan ilosena luokse. Teki jossain muussa vaiheessa kans saman kunniakierroksen->kokonaisuuksia reenailtava liikkeenväleineen! Kauhee ku mä katon sitä koiraa että menikö se maahan. Niiku tuijottelen muutenki ihan sikana. Viel enemmän ku Saran kanssa. En luota vissiin että pysyykö se mukana vai ei. Hyvin meni maahan ja ootti käskyä sivulle nousuun.

Luoksetulo 9 - ennen liikkeen alkua rupes ponnari kutittamaan ja sitä piti rapsuttaa. Voi äly. No olin sitte melkee heti muka valmiina, kun lähdin kävelemään kuulin kun se ravisteli takanani. Olin ihan varma että siellä se seisoo mutta ihmeeksi oli istumassa. Oli ravistellut ja käynyt takaisin istumaan, aika hyvis, Sara ois varppina jäänyt seisomaan samassa tilanteessa. Liikkeenlopussa mulla joku ihmeen käsiapu?! What?!

Liikkeestä seisominen 9 - Aika kiva. Mun olkapäännytkäytysavusta vissii lähti se piste. Mutta oon tyytyväinen että se ylipäätään pysähtyy!

Estehyppy 9 - Mentiin yhessä tosi kivasti estettä kohti ei yhtään karkaillut. Hypylle lähti jotenki kauheen vauhilla, yleensä on rauhallisempi. Tosi kiva, ja kivasti pysähty. Sitten jotai järkytttävää, mun käsi tekee jonku ihmeen seis-käsimerkin, siis mitääh?! Onneks on videot, muuten ois jäänyt iteltä huomaamatta. Kun teen sen, Semppa kääntyy muka "heiton" suuntaan katsomaan että heitinkö mä jotain.... Vähän tais astella myös mun kävellessä vierelle.

Kokonaisvaikutelma 9 - Koiran puolelta pari kunniakierrosta ois voinut jäädä juoksematta. Ohjaaja ois voinut olla vähemmän jäässä. Ihana ihana Semppa ei ollut mun jäässäolemista niin itseensäottanut kun Sara alokkaassa vaan toimi just niin hyvin kun reenimääräänsä ja taitotasoonsa nähden voi toimia.

Yhteensä 150/160p ja 3. sija.

Ei tietenkään verrattavissa viralliseen, mutta ekaks ja toiseks tulleiden koirien suoritukset näytti ihan sellaisilta millä kokeessakin saa ykkösen niin ihan tyytyväinen voi kyllä olla. Nyt ei tullut mitään kauheita kämmejä, huomenna sitten varmaan senkin edestä? No harjoitusta sekin, schapemestikset on ne meidän tähtäin missä tahotaan HYVÄ ykköstulos :) Huomenna saa tulla mitä vaan, voisin toki jännittää vähän vähemmän ku tänään. Silleen hassua verrattuna Saran kanssa käytyihin kokeisiin että en jännittänyt kotona, en matkalla, en ees paikkamakuu rivissä. Jännitys alko vasta yksilöliikkeitä tekemään mennessä. Kauheeta kun henkeä ahdisti ja yritin ennen joka liikettä että nyt saan henkästyä kerran syvään ennen ku tästä lähetään ja en kertaakaan saanut, nyökkäsin vaan että joo valmista on. Muistin kuitenkin kiittää joka liikkeen jälkeen! Ja palkkasin vähän vaihdellen suoraan liikkeen jälkeen tai siirtymästä.

Kokeen jälkeen käytiin Vau-hallilla kurkkimassa mätsäriä (3 schapendoes-pentua!) ja Tuijan ja Cassun ja Jecun kanssa jäällä juoksentelemassa. Sarkille teki kyllä hyvää olla "kisareissulla" niin että mitään kisoja ei sen osalta ollutkaan. Kävi vähän kuumana kun otin sen Vau-hallin pihassa autosta. Mut ei silleen että ois haukkua räyhännyt vaan oli niinkun superintona että nyt tehään jotain. Tehtiin siinä jossain tiellä vähän seuraamista ja jotain tempuntynkää, oli ihan ihan hullun intona ja keskittyneenä.

Saatiin muuten palkinnoks naksutin, kylläpä osui hyvin kun edellinen meni vähän aikaa sitten rikki kun joku talloi sen päälle...

Ja olipas aikamoista porukkaa epiksissä. Ei se mitään jos ei osaa, mutta koiraa ei kyllä tarttisi jalalla tai hihnalla liikuttaa.. Muutaman ohjaajan "hei haloo" lausahdukset osoitettuna koirilleen ois kyllä kuulunut kohdistaa ohjaajille itselleen..