TK1 TK2 Buffing Miss North Star "Sara"
rotu: schapendoes
sukupuoli: narttu
syntymäaika: 12.6.2007
väri: musta
emä: Amelie-Sofie v.h. Rollecaterdeel
isä: Arcos v. Siebshuis
silmät: ei perinnöllisiä silmäsairauksia 12/09
polvet: 0/0 12/09
lonkat: C/C 03/10
kyynärät: 0/0 03/10
harrastukset: toko EVL, agility MAXI2, syöminen
lempiruoka: kaikki menee,
Sara on mieletön, se on maailman paras koira. Iloinen ja energinen, aina valmiina lähtemään reeneihin, autoajelulle, lenkille tai mihin vaan. Saran ahneus on omaa luokkaansa, se yhdistettynä älykkyyteen tekee siitä varsin helpon koulutettavan, sitten kun yhteinen sävel on löytynyt. Sara oppii asioita ihan muutamalla toistolla, useimmiten tuntuu lukevan ajatuksia. Motivointi namein on helppoa, mutta etenkin tokossa jo tekeminen itsessään on koiran mielestä palkitsevaa, se on kyltymätön treenaaja. Kotona Sara yleensä on siellä missä ihmisetkin, mutta jollei mitään jännää kuten jääkaapin oven availua tapahdu se useimmiten nukkuu. Vieraita ihmisiä kohtaan Sara on välitön, tuttujaan se rakastaa suurella sydämellä.Vieraiden koirien kanssa tulee toimeen oikein hyvin. Sara on myös varsinainen hassuttelija. Sen pongaa milloin ruokapöydältä, tietokoneen äärestä istumasta, olkkarinpöydältä, eteisen vaatekaapista yms. Imuroida ei koskaan tarvitse yksin, Saran suosikkipuuhaa on imurin jahtaaminen.
Pentuna Sara oli varsin puuhakas. Pentuajat lähinnä hymyilyttää nyt, mutta täytyy myöntää että kalliiksihan se tuli kun koira söi ja tuhosi pelkkiä kenkiä oman ostohintansa edestä.
Toko
Tämä laji on vienyt Sannan & Saran ihan kokonaan mukanaan. Alunperin oli vaan tarkoitus käydä jokunen kurssi ja harjoilla itsekseen ei ainakaan mennä mihinkään "kisoihin". Vähän toisin kuitenkin kävi. Ensimmäisiin kokeisiin uskaltauduttiin pitkän jahkailun jälkeen toukokuussa 2010 ja saatiinkin heti ykköstulos, oikein kunniapalkinnon kera tiukaksi tunnetulta tuomarilta. Ensimmäinen kerta taisi olla hieman vahinko, seuraavat kokeet menivät sitten hieman huonommin koiran haahuillessa seuraamisessa ja liikkeiden väleissä. Alokkaan ykköset saatiin kuitenkin kerättyä kolmella kokeella kahdessa viikossa.
Nouto tuotti pitkään ongelmia mutta lopulta päästiin ahkeran harjoittelun tuloksena ensimmäiseen avoimen luokan kokeeseen elokuussa 2010. Tulos ei ollut kaksinen. Ohjaaja onnistui moneen otteeseen omalla toiminnallaan vähentämään pisteitä ja haittaamaan koiraparan suoritusta, sitä se jännitys teettää. Sitten tsempattiin ja saatiin syyskuun alussa kaksi ykköstulosta, toisen kaupan päälle tuli avoimen luokan Schapendoes-mestaruus, toinen koe oli seuramme HSKH:n piirimestaruus joukkueessa jossa onnistuimme jopa sijoittumaan kolmanneksi kahdestatoista avoimen luokan koirakosta. Joukkueemme oli neljäs. Sitten tuli taas vähän takapakkia. Porissa tokoiltiin kakkostulos koiran ollessa ensimmäistä kertaa kokeessa yhtä intopinkeänä kuin reeneissä. Pornaisissa käytiin syömässä hevosenpaskaa koko rahan edestä. Viimeinen avoimen ykköstulos tuli Pieksämäeltä joulukuussa, ja hienosti tulikin. Meidän fiilikseltä ehdottomasti paras koe tähän mennessä.
Keväällä 2011 startattiin voittajassa. Ensimmäinen koe jännitti niiiin paljon, saatiin niin monta nollaa että jännityskin laukes ja oli ainakin hauskaa. Toinen voivoittelu-yritys oli kesäkuun alussa schapemestaruuksissa, tuli kaiken maailman ihmeellisiä kämmejä, koira oli helteen takia aika kilttinä ja tuomarikin oli kiltti joten nipinnapin ykköstulos tipahti. Ja erityisen onnellinen olin siitä että seuraaminen oli kerrankin kokeessa aika kivaa. Sseuraavaksi olisi tarkoitus osallistua seuran piirinmestaruusjoukkueessa vielä voittaja-luokkaan ja katsoa sitten kuinka paljon kokeita saadaan syksylle että yritetäänkö koularia vai kuinka se kuninkuusluokka jo kutsuilee. Evl-liikkeet on jo aika hyvin kasassa. Tavoitteena olisi saada ne kolme kirjainta nimeneteen tämän vuoden kuluessa mutta katsellaan.
Saran kanssa tokotellessa helppoa on uusien asioiden opettelu ja vauhtiliikkeet. Sara on vauhdikas ja varsin täpäkkä, sen mielestä kaikki mitä tekee pitää tehdä täysillä. Hankalampia ovat sitten tarkkuutta vaativat liikkeet, kaukoissa riittää työmaata ja seuraamisessa hiottavaa on niiiiin paljon. Saran suosikkiliike on varmaankin ruutu. Sen mielestä on mielettömän hauskaa juosta täysiä ruutuun. Innostuessaan (ja komentaessaan..tätä yritetään vähentää..) Sara on herkkä ääntelemään. Ruutuun tai noutoon saatetaan silloin tällöin lähteä äänitehosteen kera. Ollaan nyt (07/2011) saatu ääntely aika hyvin kuriin, piip saattaa kuulua korkeintaan sivuaskelissa ja sivulta maahan mennessä.
Sanna tykkää käydä paljon kursseilla ja koulutuksissa joten ollaankin niissä käyty aika paljon.
-talvikausi 2010/2011 HSKH:n voi-evl tähtäävät reeniryhmässä
-syksyllä 2010 Leena Välimäen toko-koulutuspäivä (meillä aiheena liikkeenvälit & seuraaminen)
-syksyllä 2010 Jessica Svanljungin koulutus (meillä aiheena kaukot ja seuraaminen)
-kesällä 2010 schapendoesleiri, kaksi päivää Leena Välimäen opissa
-kesällä 2010 Koirakoulu Kompassin noutokurssi, kouluttajana Sanna Malkamäki
-kesällä 2010 Katja Tammisen yksäri (meillä aiheena nouto & seuraaminen)
.... lisätään aiempia kun muistellaan..
Sara rakastaa agilitytreenejä, niissä saa juosta ja syödä paljon nakkia. Ikävin asia Saran agilityuralla oli tulla mitatuksi maxiksi, jonka mukana meni sitten itseluottamus korkeilla esteillä, itseluottamusta on sitten uudelleen haettu reenaamalla medikorkousilla esteillä ja harjoittelemalla hyppytekniikkaa. Sara sai viimeisen luvan ykkösluokasta helmikuussa 2012, ja kisaa näin ollen maxi2 luokassa.
-kevät 2011 Janita Leinosen koulutusviikonloppu schapeille
-talvi 2011 Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulutus
-syksy 2010 Elina Jänesniemen koulutusviikonloppu schapeille
-syksy 2010 Anne Saviojan koulutus
-kevät 2010 Elina Jänesniemen koulutus schapeille
-talvi 2010 Jaakko Knuutin koulutus
-kesä 2009 Janita Leinosen koulutus schapendoes-leirillä
...
-syksy 2011 Niina-Liina Linnan koulutusviikonloppu
-syksy 2011 Vappu Alatalon motska-agi ryhmä
-03/2012 Janita Leinosen koulutusviikonloppu
Näyttelyt
Sara oppi pienenä jännittämään näyttelyissä tumpeloitten ihmistensä avustuksella. Jännitystä pahennettiin tasaisesti varmaan vuoden ajan. Loppujen lopuksi kokemuksena varsin opettavainen. Opittiin ymmärtämään miltä se tilanne ja jännittävät hermostuneet ihmiset sen koiran silmissä näyttää. Töitä tehtiin, kierrettiin näyttelykurssia ja saa katsoa ja koskea -kurssia, harjoiteltiin näyttelyissä tyhjissä kehissä jne... Nykyisin kehässä Sara on oma iloinen itsensä joten jossain vaiheessa varmaan tehtiin jotain oikeinkin. Pitää silti olla tarkkana oman mielialan ja mielentilan kanssa koska Sara sitä niin helposti lukee. Monta h:ta on kerätty jännittämisen takia "Menestystäkin" on onneksi ehtinyt vähän tulemaan. Viime kesänä erikoisnäyttelyssä erikoistuomarilla Sara oli meidän, ja varmaan monen muunkin yllätykseksi, 49:n Schapendoesin joukosta se näyttelyn kaunein Schapendoes saaden toisen sertinsä. Kolmatta yritetään metsästää kun johonkin näyttelyyn taas ennätetään muiden viikonloppumenojen ohella..
